Pekkaset puoliksi
Suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyky ei enää riitä kilpailemaan muun Euroopan kanssa. Vakituisissa töissä olevilla henkilöillä on noin 40 palkallista lomapäivää vuodessa. Loma on aina kiva juttu, mutta suomalaisen tuotteen ostavaa ulkomaista asiakasta se ei voisi vähempää kiinnostaa.
Lyhyt työaika valitettavasti siirtyy automaattisesti suomalaisen työn ja tuotteiden hintoihin tavalla tai toisella. Yritykset kompensoivat lisäkustannuksen vähentämällä työvoimaansa irtisanomisilla, jolloin hintakilpailukyky paranee, mutta ihmiset joutuvat työttömiksi. Toinen tapa olisi työskennellä jokunen päivä vuodessa enemmän töissä samalla palkalla, jolloin suomalainen tuote taas pystyisi kilpailemaan hinnalla.
Vuonna 1984 käyttöön otetut ns Pekkaspäivät eli työajan lyhennykset pitää puolittaa. Palkkatulo ja kulutusvoima pysyvät samana, mutta sekä teollisuuteen että julkiselle sektorille syntyy yli 2%:n tuottavuushyppy, jolla on suuri kansantaloudellinen merkitys. Tuottoa syntyy vain työtä tekemällä, ei lomailemalla.
Ajatuksesta ei varmasti monikaan palkansaaja pidä, mutta vaihtoehdot ovat vähissä. Liian moni suomalainen elää jo siinä todellisuudessa, jossa tulevaisuudessa on vain työttömyys, koska yrityksillä ei kerta kaikkiaan ole varaa pitää ihmisiä töissä nykyisillä työehdoilla.
Jukka Vuorinen, kesk, Savitaipale
Jokainen Waltarinsa lukenut muistaa Turms-kuolemattomassa loistavan poliittisen silmänkäännön huipentuman kun tyranni Krinippos ja merirosvopäällikö Dionysios ” väittelivät” millä mitalla korotetaan muuria ; kurittomat merimiehet oli saatava ” päivätöihin” rauhoittumaan.
Tuo hieno kertomus on tullut usein mieleeni kun tätä ´hassua´ kiertelyä palkkakustannuksista (kuin kissa kuuman puurolautasen ympärillä ) on seurannut.
Fakta : palkkakustannukset on Suomessa saatava reilusti alas, muuten hukka perii.
On aivan sama lasketaanko nimellispalkkoja , pidennetäänkö työaikaa pekkasia , vuosilomia … lyhentämällä tai esimerkiksi siirretään palkalliset arkipyhät viikonloppuun.
Sieluni silmin näen Lylyn ulostulon lähiaikoina : ” Toverit, puollustusvoitto , palkkoja ei alennettu ..muutama pekkanen annettiin ja vuosilomaa lyhennettiin..”
Ilmoita asiaton viesti
http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_palkat_eivat_ol…
Viitaten yllä olevaan linkkiin ihmettelen suuresti suurta intoa laskea suomalaisen työntekijän palkkaa tai muita etuja.
On päivänselvää, ettemme kykene kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa mitä tulee työn hintaan. Siellähän ei ole minimipalkkaa lainkaan, työviikko on kuusipäiväinen ja vuosilomaa voi viettää maksimissaan kaksi viikkoa. Tavalliset ihmiset joutuvat tekemään kahta-kolmea työtä elättääkseen perheensä, vaikka meidän mittapuumme mukaan Yhdysvalloissa on halpa elää ja asua.
Emm myöskään kykene kilpailemaan Aasian kanssa. Siellä tehdään työtä vain aavistuksen orjatyötä paremmilla ehdoilla ja työntekijä saa kenkää heti kun tuottavuus laskee alle vaaditun tason.
Euroopan mittapuun mukaan emme kuitenkaan ole palkka-aatelia.
Ruotsissa ja erityisesti Norjassa ansiot ovat aivan eri sfääreissä verrattuna Suomeen. Roliganeillakaan ei mene huonosti Suomeen verrattuna, ainakaan ansioissa mitaten.
Mikä sitten mukamas tekee nimenomaisesti suomalaisesta duunarista niin kalliin, ettei yrityksillä ole kertakaikkiaan varaa pitää ihmisiä töissä nykyisillä ehdoilla?
Monien tutkimusten mukaan työn tuottavuus ei suinkaan kasva työajan lisääntyessä vaan käykin päin vastoin. Keskimäärin ihmiset jaksavat puurtaa kuusi tuntia päivässä oli kyseessä sitten virasto tai tehdas. Tämän jälkeen tuottavuus laskee dramaattisesti.
Haluavatko yrittäjät vähemmän tuottavia työntekijöitä pidemmällä läsnäolovelvoitteella, vai mistä on kysymys?
Valtio toki hyötyisi, jos valtion työntekijöitä kuritettaisiin oikein kunnolla vaikkapa kaikki edut poistamalla, mutta yksityisellä puolella hyöty valuisi osakkeenomistajien laariin, ei yhteiskunnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Linkkisi takaa:
”Matalien palkkaerojen vuoksi työntekijöiden palkat ovat meillä lähellä kärkeä, mutta toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden palkat ovat pikemminkin läntisen Euroopan pohjatasoa.”
Siis työntekijöiden palkat ovat lähellä KÄRKEÄ, koko Euroopassa. Ja juuri tuntipalkkalaiset ovat niistä pekkasista nauttijoita.
Pekkaspäivt sovittiin hätätilanteessa noususuhdanteen aikana 30 vuotta sitten, kun pelättiin työriitoja ja pyörät pyörivt täysillä. Pekkaset eivät enää ole tätä päivää ja ne muodostavat yrityksille kustannusrasitteen lisäksi myös työn organisoinnin ongelmia. Sen tietää jokainen PK yrittäjä.
”Ruotsissa ja erityisesti Norjassa ansiot ovat aivan eri sfääreissä verrattuna Suomeen.”
Itse asiassa tuntipalkkalaisten kohdalla ero Ruotsiin on vain muutaman prosentin luokkaa. Saksaan verrattuna duunaripalkat ovat Suomessa korkeammat.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on vertailtu myös toimihenkilöiden palkkoja EU:ssa ja kyllä Suomi on kärkeä niissäkin palkoissa
https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11…
Ostovoimapariteetti on huono vertailu, silllä se ei huomioi erilaisten subventiomuotojen vaikutusta ostovoimaan.Ostovoimaparitetti suosii valtioita, joissa esim lapsiperheiden tuet jaetaan alennuksina ja verovähennyksinä
Suomessa subventio on suoraa tukea tai ilmaispalveluja eikä ostovoimakorjattu vertailu huomioi näiden ostovoimaa lisäävää vaikutusta.
Kun saksalainen saa lapsista verovähennyksen niin se lisää ostovoimaa, mutta Suomen lapsilisä ei lisää suomaaisen ostovoimaa tässä tarkastelussa
Ilmoita asiaton viesti
Tilastojen tulkitsemisessa pitää aina ottaa huomioon hyvin monenlaisia asioita, kun puhutaan erilaisista maista ja alueista.
Vaihdatin tänään uudet nastarenkaat alle, sellaista kustannusta ei saksalaisella ole lainkaan. Talvirenkaiden käyttö on vapaaehtoista eikä nastoja edes sallita.
Kuinka paljon verorahoja ja yksityisteiden tiekuntien jäsentalouksien varoja joudutaan Suomessa käyttämään teiden auraukseen ja kunnossapitoon? Entäpä talojen lämmitykseen ja eristyksiin? Mm. ne ovat niitä rahoja, jotka suomalaiset joutuvat maksamaan ja istumaan kotona sohvalla Rainbow maksalaatikkoa syöden, kun taas italialaiset perheet käyttävät samat rahat trattorian terassilla nauttien Ravioli con carnea ja Valpolicellaa milanolaisissa merkkivaatteissaan.
Kun BKT per capita on Italiassa nimellisesti jonkin verran Suomea alemmalla tasolla, niin tuon edellä mainitsemani eroavaisuuden lisäksi on huomioitava, että Italian tilastoista puuttuu joidenkin arvioiden mukaan 30% BKT:sta, mikä toteutuu ”mustana”. Suomessa taivastellaan puoli vuotta Hautalan parin sadan euron ovirempan käteismaksua.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se noin mene.Etelässä asuneena voin kertoa ,että lämmitystä tarvitaan siellä etelässäkin Italian korkeudella ja kesällä viilennystä ja sähkö on kallista.
Ja kun talossa ei ole eristystä niin niin lämmin kuin kylmä virtaa harakoille.
Ja talvella on pantava alle M&S renkaat, nillä tosin voi ajaa koko vuoden, mutta kuapa niillä viitsii kesää jyrätä.Ja kun sataa lunta ja tulee jäätä niin on pantava kettingit.
Valpolicella on paikallista Rainbowta, joten ei sillä juhlita.Kyllä hyvä viini maksaa sielläkin 50-100-150 euroa pullo.
Ja paikalliselta Keskiseltä voi käydä ostamassa Valentinoa ja muita merkkivaatteita pilkkahintaan
Ilmoita asiaton viesti
Otovoimatarkastelu ei huomioi myöskään kotitalouksien ostovoimaa. Etelä-ja keski-Euroopassa eletään edelleen yhden huoltajan mallissa ja nainen on korkeintaan avustaja taloudentuloissa.
Niinpä naisten työllisyyaste on alahainen Suomeen verrattuna ja nekin jotka tekevät töitä, ovat osa-aikaisia ja pienipalkkaisia, sillä naiset eivät ole etelässä koulutteuja kuten meillä
Jo Ruotsi poikkeaa Suomesa sillä yli 40 % naisista tekee osa-aikatyötä ja kun useimmiten eh ovat vähän kouluja käyneitä ja tekevät matalapalkkatyötä ja sitäkin osa-aikaisesti niin kotitalouksien ostovoima on alhaisempi kuin Suomessa
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ehkä yhtä koulutettuja, mutta eivät taida paljoa jälkeen jäädäkään esimerkiksi Italiassa.
Kouluttautuneisuus on merkittävästi lisääntynyt Italiassa, niin naisten kuin miestenkin.
55-64 -vuotiaiden italialaisten joukossa vain noin yhdellä kymmenestä miehestä ja naisesta, siis 10 %:lla on korkeakouluopinnot. 25-34 -vuotiasta naisista yhdellä neljästä on korkeakouluopinnot, miehillä vain yhdellä kuudesta.
http://www.oecd.org/education/EAG2012%20-%20Countr…
Ilmoita asiaton viesti
USA:ssa on montakin minimipalkkaa. On Valtion määräämä yleinen minimipalkka on jotain 7 taala tunnissa
Sen päälle on osavaltiokohtaisia ja alueellisia minimipalkkoja. joka voivat olla n tupla tuon liittovaltion minimipalkka
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ei ole minimipalkkaa. Duunarien palkat ovat vähintään hyvää länsi-eurooppalaista tasoa, mutta koulutetuille pitäisi maksaa, kuten duunareille. Sairaanhoitaja tienaa takuulla enemmän Yhdysvalloissa, kuin Suomessa. Suomalaisen duunarin palkka – sivukulut huomioiden (esimerkiksi Saksassa työntekijä maksaa mm. sairasvakuutuksensa ja työtyömyysvakuutuksensa itse) – on taas Euroopan kalleimpia.
Ilmoita asiaton viesti
USA:ssa tervydenhoito on tuplahintaista Suomen verrattuna eivätkä tulokset ole parempia
USA:ssa tervydenhuoltoalan palkat ovat korkeat, mutta se jhtuu tervydenhoitoalan järjestöjen voimasta AMA eli Lääkäriliitto on maailman voimakkain ay-järjestö ja se määrittelee kuinka monta lääkäriä koulutetaan tai oikeammin saa luvan ja huolehtii, että aina on pula lääkäreistä .
Sairaanhoitajien järjestö on lähes yhtä voimakas ja se määrää pitkälti valmistumismäärät
Ja kun sairaalat ovat monopolissa niin taivaissa olevat hinnat ja palkat ovat lopputulema
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt sen verran pysyttäisiin totuudessa, että kerrotaan Yhdysvalloissa olevan alle 5 osavaltiota joissa ei ole määritelty minimipalkkaa. Sen taso tosin saattaa joistakin meistä tuntua niin pienelle ettei sitä voi kutsua palkaksi. Työviikko on ihan normi 40 tuntia, mutta moni amerikkalainen varmaan tekee myös kuusipäiväistä työviikkoa kahdessa kolmessa paikassa. Tekisin minäkin saadakseni lisäansioita, mutta kun verottaja vie niistä rahoista 40% niin ei varsinaisesti huvita. Korvaus menetystä vapaa-ajasta ei vastaa saatua korvausta. Lomia amerikkalaiset yhtiöt ystävällisesti myöntävät (riippuen työsuhteen kestosta) juurikin tuon viikko-kaksi. Lisäksi siellä on erinäisiä kansallisia vapaapäiviä joita ei ole siirretty viikonloppuun kuten meillä. Ja ainahan voi ottaa palkatonta vapaata. Vanhempainlomaa tai äitiysvapaata (kuinka sitä haluaa kutsua) ei ole, mutta onko se sitten työnantajan asia, että joku saa lapsen. Mukava kädenojennus se tietty olisi työntekijän vapaaehtoisesta ja itse valitsemasta toiminnasta. Halpaa siellä kuitenkin on, ainakin paikoittain, koska lapseni esimerkiksi tilaavat sieltä paljon vaatteita joka kannattaa jopa tullien/verojen/postimaksujen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Noissa viidessä osavaltiossa on voimassa liittovaltion minimipalkka.
Lomatkin ovat suhteellinen käsite, amerikkalaiset ovat matkusteleva kansa, joten kyll siellä joku lomaakin pitää.
Tuo pitkä työpäivä koskee sielläkin vain minimipalkoilla työtä tekeviä
Ja amerikkailaisissa työtä tekeviä on yllättävän vähän, viime tilastossa n 146 miljoonaa , vain 62,7 % kun se Suomessa on n 5 % yksikköä korkeampi
Ja erityisesti kun kansalaisia alkaa olla 330 miljoonaa niin 92 miljoonaa työikäistää on työmarkkinoiden ulkopuolella
http://www.bls.gov/news.release/archives/empsit_10…
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan tarkoittaisi, että vain duunarin työaika pitenisi.
Pekkasilla duunarin työaika lyhennettiin samaksi kuin muillakin palkansaajilla
parantaa valkokaulusköyhine asemaa duunarin kustannuksella
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka on aivan oikeassa siinä, että Suomessa on paljon sellaisia kustannuksia, joita monissa muissa Euroopan (ja maailman maissa) ei ole. Sekä taloja että kaikkia tuotantotiloja on lämmitettävä. Tietkin on aurattava, että pajalle pääsee muullakin kuin potkurilla ja suksilla perille. Eikä asiaa yhtään auta se, että Suomi on melkein Saksan kokoinen maa, mutta väkeä vain 10% vastaavaa aluetta kohden.
Juha-Pekka Kosonen perustelee miksi jossain muualla on vielä pienemmät palkat kuin meillä ja miksi palkkoja ei voisi yhtään laskea eikä lomia voisi yhtään pienentää. Jos palkat jätettäisiinkin samoiksi, niin miksi niitä lomia ei voisi vähentää kun niitä on joskus voitu lisätäkin ?
Kysehän on pohjimmiltaan siitä kuuluisan saavutetun edun osittaisesta luopumisesta. Valitettavasti ay-liike on täysin jumittunut ”saavutetusta edusta” kynsin hampain kiinni pitämiseen, välittämättä siitä, mitä se tarkoittaa käytännössä. Edut pysyvät vain niillä, joilla on töitä. Muilla niitä ei ole ja kun työpaikkojen määrä koko ajan vähenee, niin olisi kai syytä miettiä muitakin vaihtoehtoja kuin hokea vanhaa mantraa eduista.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa päästään samaan asumistiheyteen kun Kepu luopuu saavutetuista eduista ja kansa muuttaa etelään.
Kanada on hyvä esimerkki suuresta maasta, erämaassa saa asua,mutta oikeutta palveluihin ei ole.
Kepu vain pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista
Ilmoita asiaton viesti
Lomarahat voi vaihtaa vapaaksi, jos haluaa. Se tuntuisi olevan työnantajille mieleen, koska em. vaihtoehtoa oikein kauppaamalla kaupataan.
Olen valmis pudottamaan palkkaani tai etujani, jos kaikki muutkin tekevät niin ja palkkojen alennus todistettavasti koituu yhteiskunnan hyväksi.
En tingi saavuttamistani eduista senttiäkään, mikäli etu valuu jonkun yksittäisen yrittäjän tai pahimmillaan ulkomaisten osakkeenomistajien iloksi, mikä olisi todennäköisempi vaihtoehto.
Paikallinen sopiminen on kannatettavaa, mutta sillä pitää takaaman työpaikat, ei työnantajan uutta Porschea.
Ei tarvitse olla matemaatikko ennustaakseen, että palkkojen tai etujen alentaminen suistaisi kotimarkkinat entistä pahempaan ahdinkoon.
Jos leikataan, niin leikataan sitten tasaisesti kaikesta. 10% palkoista, 10% lainosta, 10% veroista ja 10% hinnoista.
Miten työnantajat tulisivat vastaan, jos työntekijät yksipuolisesti alentaisivat kuluja luopumalla osasta palkkaansa?
Veikkaan etteivät mitenkään, vaan alkavat pikkusormen lisäksi katkomaan vielä nimetöntäkin.
Sitten ollaan kilpailukykyisiä, vai ollaanko?
Ilmoita asiaton viesti
Parasta olisi, ettei palkkoja alennettaisi, vaan palkat määräytyisivät paikallisilla sopimuksilla työpaikkakohtaisesti ilman minimipalkkasäädöksiä tai AY-liikkeen valtaa. Silloin ne asettuisivat oikealle markkinatasolle ja työttömyys poistuisi. Varsinkin, jos samanaikaisesti purettaisiin pääosa terveiden työikäisten sosiaalituista.
On turha peräänkuuluttaa ”hintojen 10%:n alentamista”, sillä markkinataloudesssa ei ole ketään ihmistä tai mitään instanssia, joka yleistä hintatasoa määrittelee. Myyjä hinnoittelee myymänsä tuotteet niin kuin lystää ja miten se 10% pitäisi laskea? Toimisi ehkä ainoastaan ALKO:n kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa yritysjohdon valta on dikdatoorista, joten tuo ei onnistu Suomessa
Esim Saksassa ja Ruotsissa työntekijöillä on myötämääräämisoikeus ja veto-oikeus johdon päätöksiin, joten yrityskohatinen sopiminen sopii paremmin näihin maihin
Ja kun tuotanto on hajautunut yrityksiin niin yhden firman sopimisilla ei paljoa vaikuteta yhden yrityksen ongelmiin.Palkkojen nollasu voisi auttaa, jos firmalla meee huonosti
Noin yleiseti vapaa palkka johtaa siihen, että tuottavuutta ei kehitetä kun on helpompaa alentaa palkkoja.Sen vuoksi USA:ssa monet asiat ovat kivikaudelta
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Heliste kommentoi duunarin ja kaulustyöläisen työaikaa.
Julkisella puolellahan on käytössä noin 37 tunnin työviikko, joka vastaa käytännössä hyvin tarkasti pekkaspäivien työajan lyhennystä.
Tähän urakkaan pitää osallistua niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Työajan pidennys vähentää työvoiman tarvetta eli n 150000 työtöntä lisää entisten 470000 lisäksi
Ilmoita asiaton viesti
Julkisella puolella voisi ehkä hieman tarkastella noita vuosilomia myös.
Ilmoita asiaton viesti
Jos työajan pidennyksellä tulee lisää työttömiä. niin silloinhan työajan lyhentämisellä työttömyyden pitäisi tuolla logiikalla poistua. Mutta kukas ne palkat silloin maksaa, mistä ja miksi. Ja kuka asiakas haluaa maksaa ne ylimääräiset lomat ….?
Ilmoita asiaton viesti
Työllisyyttä on hoidettu 100 vuotta yleistä työaikaa lyhentämällä. Mutta 90- luvulla politiikka muuttui ja nyt työllisyyttä hoidetaan työttömyyden kautta.
Työajan lyhentäminen on hoidettu tuottavuuden nousulla eli tuottavuuden nousu on jaettu työajan lyhentäminen luopumalla osasta palkankorotuksia
Ilmoita asiaton viesti
Yritysten kannattavuuden kohentaminen, nimenomaan PK-yritysten, on avaintekijä työttömyyden vähenemiselle. Työajan pidentäminen siis myötävaikuttaa parempaan työllisyyteen. Ihmiset pyrkivät tässäkin asiassa liian usein käyttämään Elon laskuoppia vaikka työpaikkojen määrä ei ole mikään vakio, joka voitaisiin jakaa kaikkien kesken.
Ilmoita asiaton viesti
Pienyritykset toimivat lähes kokonaan kotimaan markkinoilla. Niiden kannattavuus riippuu markkinoiden koosta
Liian monta yrittäjää samalla markkinoilla syö kannattavuuden nopeasti. Meillä on paljon epävarmoja yrittäjiä,koska ihmisiä huijataan/pakotetaan yrittäjäksi, vaikka markkinaa ei todellisuudessa ole
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä on olemassa paljon vientiäkin harjoittavia PK-yrityksiä. Eikä minkään yrityksen kannattavuus pelkästään markkinoiden koosta riipu, vaan ennen kaikkea kustannustehokkuudesta tai kyvystä kilpailla erikoislaadulla tietylle asiakasryhmälle.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä osuu asian ytimeen: ”Yrittäjätyöllistämisellä” ei ole edes takoitus työllistää ketään, vaan ainoastaan siivota tilastoja. Jokainen tajuaa, että jos töitä ei ole, on ko. henkilön kannalta aivan saman tekevää, onko niin että niitä ei ole palkkatyöläiselle tai niitä ei ole yrittäjälle.
Koko työllisyyskeskustelu pyörii samojen vanhentuneiden 1800-luvulta peräisin olevien kansantalousmallien ehdoilla. Palveluyhteiskunta, josta taannoin niin paljon puhuttiin, on kysynnällisesti jo todellisuutta, mutta poliittinen päätöksenteko keskittyy ”savupiipputuotannon” tarjontaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata mamoilla, jos tuolle linjalle lähtee. Vetäistään saman tien maailman kärkeen ja aletaan teettämään kaikilla 12 tunnin päivää 6 päivää viikossa. Asutaan parakeissa, syödään laihaa keittoa ja kaasutetaan hitaat pois jaloista. Palkkahan on viheliäinen keksintö yrityksen kannalta ja jokainen maksettu euro heikentää sen kannattavuutta.
Moderaattorin varalta todettakoon että tämä on sarkastista vinoilua, eikä suinkaan aiheetta, koska tämä merkitsee kilpajuoksua pohjalle.
Itse en aio hankkia enää mitään kulutushyödykkeitä, koska kilpailu on jo ostovoimani tuhonnut. Se riittää enää omavaraiseen asumiseen ja tarpeiden hankkimiseen vaihdantatalouden periaattein. Arviolta jopa miljoona suomalaista on vastaavassa tilanteessa, mutta pysyttelevät pinnalla joko myymällä omaisuuttaan tai hakemalla tukea sossusta.
Miksi tuottaa väkisin, jos tuotannolle ei ole kysyntää?
Ilmoita asiaton viesti
”Palkkahan on viheliäinen keksintö yrityksen kannalta ja jokainen maksettu euro heikentää sen kannattavuutta.”
Itse asiassa modernin markkinatalouden guru Adam Smith oli aivan vastakkaisella kannalla. Hänen aikanaan USA:ssa melko suuri osa töistä teetettiin orjatyövoimalla ilman palkkaa. Kirjassaan ”Wealth of Nations” Adam Smith piti sitä erittäin huonona asiana.
Ei suinkaan siksi, että hän olisi ollut asiasta huolissaan humaanisista tai moraalisista näkökohdista käsin, vaan siksi, että hänen mukaansa se ei ole työn teettäjälle kannattavaa palkattuun työvoimaan verrattuna. Hän totesi, että kun työntekijän ainoa palkkio on elämisen ylläpito työntekoa varten, niin hänen motivaationsa on tehdä mahdollisimman vähän työtä ja syödä mahdollisimman paljon. Sen sijaan suoritustasoon perustuvassa ylärajattomassa palkkauksessa asia on juuri päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
”Sen sijaan suoritustasoon perustuvassa ylärajattomassa palkkauksessa asia on juuri päinvastoin.”
Todellisuuden kanssahan tällä ei ole paljoakaan tekemistä, eli aika pienen vähemmistön ainoana työnteon motiivina toimii raha ja silloin on kyse jo aika kieroutuneesta maailmankatsomuksesta, jos muita arvoja ei ole.
Tosin talousjärjestelmämme ydin perustuu tällaiseen ajatteluun ja se on sen suurin ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Hauska juttu tuo Smithin korostaminen. Hänen mainittu teoksensa on nimeä myöden kopio Antti Kydön teoksestä Den Nationnella Vinsten. Niissä on kuitenkin merkittävä ero: Smithin mukaan ”markkinoiden näkymätön käsi” korjaa vapailla markkinoilla markkinaongelmat, Kydön alkuperäisen tekstin mukaan näin ei ole, vaan korjaamiseen tarvitaan ihminen ja hänen moraalinsa ”oikeasta ja kohtuullisesta”.
Mutta totta on, että palkka on ”viheliäinen keksintö” – yrittäjän kvartaaliajattelun kannalta. Orjatyöstä jää suurempi voitto, jäi myös 1800.luvun USA:ssa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen pitänyt itseäni keskipalkkaisena, mutta näillä ansioilla Armanit ja Bossit jäävät kaupan hengariin odottamaan vakavaraisempaa ostajaa.
Lidlin kassajonot ovat nykyisin pitkät verrattuna viereisen S-Marketin jonoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi ja Saksa ovat pitäneet työttömyyden kurissa lyhentämällä työaikaa. Osa-aikatyö on yleitynyt molemmissa maissa.
Saksassa valtio vielä korvaa osa-aikaistuksen monilla aloilla korvaamalla ansionmenetyksestä 60-80 %
Ilmoita asiaton viesti
Mnjaa. Viimeisimmän tilaston mukaan Saksan globaali kilpailukyky on Suomea heikompi.
Mitä tästä voimmekaan päätellä???
Ilmoita asiaton viesti
Työttömyyden suorat kustannukset maksetaan nykyisin verotuksella. Jos työaikaa lyhennettäisiin 6 päiväiseksi, 8-tuntiseksi, tai 7 päiväiseksi, 6-tuntiseksi (noin esimerkiksi) suora työllistävä vaikutus olisi ilmeinen. Samalla verotustarve laskisi ja nämä palkat voitaisiin rahoittaa tuolla säästöllä. Kerrannaisvaikutukset olisivat sen verran vahvat, että työttömyys palaisi nk. kitkatyöttömyyden tasolle.
Lomaa viettävät ”asiakkaat” ovat niitä samoja duunareita, jotka sen loman kustannukset hinnoissa maksavat.
Suosittelen tutustumaan kansantalouden mekanismeihin. Helppoon alkuun pääsee täällä:
http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans…
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi ja Saksa ovat hoitaneet työttömyyden lyhentämällä työaikaa. Osa-aikatyö on kasvanut molemmissa maissa ja jo 25 % työllisistä tekee osa-aikaa.
Työllisistä naisista 40-50% on osa-aikaisia
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuossa ole mitään järkeä. On hyväksyttävä tosiseikka, että maailman teollinen kapasiteetti on laajentunut loistomme päivistä radikaalisti ja meidän osuutemme sekä tuotannosta että maapallon resurssien käytöstä tulee pysyvästi laskemaan. Tuhlaamme valtavan määrän energiaa siksi, että järjetön talousjärjestelmämme pakottaa meidät siihen.
Meidän on kiireesti keskityttävä miettimään ekologisen tasejärjestelmän luomista ja sovitettava talousjärjestelmä palvelemaan täysin menneisyydestä poikkeavia olosuhteita. Muuten meidät perii hukka. Merkityksettömästä puurtamisesta on päästävä ympäristöä kuormittavan työn vähentämiseen ja senkin ajan voi käyttää itsensä tiedolliseen ja henkiseen kehittämiseen, joihin ei tarvita paljoakaan ulkoista energiaa.
Kilpailutaloudessa tuhoamme vain elinympäristömme ja toisemme lopullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkennatko hieman ajatustasi siitä, että nykyinen talousjärjestelmämme ”pakottaa” tuhlaamaan valtavasti energiaa?
Itse muotoilisin asian lähinnä siten, että nykyisen talousjärjestelmämme rakenteet vieläkin hyvin heikosti kannustavat/patistavat materiaalien ja energian säästämiseen kuten myös käytettyjen materiaalien kierrättämiseen. Mahdollista se kylläkin on. Mahdollista on elää melkoisenkin matalalla intensiteetillä esimerkiksi juuri energiankulutuksen suhteen.
Jaan kuitenkin huolesi ympäristöasioiden suhteen. Itse asiassa niiden tulisi olla meidän kaikkien ehdottomasti ensisijainen huolenaiheemme.
En sitten tiedä, tuleeko kaiken mennä ison romahduksen kautta, jotta voisimme aloittaa ekologisesti kestävän yhteiskunta- ja talousjärjestelmän rakentamisen. Romahduksen, jonka alkusoittoja olemme mitä ilmeisimmin nyt muutaman vuoden ajan jo todistaneet.
Ilmoita asiaton viesti
1. Oletetaan, että olet säästänyt 15 000 ja lainaat pankista 85 000, jotta voit rakentaa sadan tonnin talon perheellesi.
2. Sinun on pakko tehdä jotakin työtä maksaaksesi velan korkoineen pois, vaikka työsi edellyttää niin energian kuin resurssien jopa tuhlaavaa käyttöä (Vaikka talosi olisi niin ekologinen ja vähäkulutuksinen kuin mahdollista)
3. Maksat tuloistasi myös veroja, joilla joku muu voi tuottaa palveluja, joita et itse ehdi työsi ohella hoitaa, vaikka ajelette keskenään ristiin rastiin tai se toinen tuottaa jopa palveluita, jotka ovat sinun toiminnallesi haitallisia.
Lyhyesti siis järjestelmä pakottaa meidät tuottamaan osamme talouskasvusta, vaikka siitä ei saataisi ekologisesti tai sosiaalisesti ajatellen mitään lisäarvoa. Kenties typerintä resurssien tuhlaamista on vedonlyönti resurssien tai yritysten arvonmuutoksista, jotka nostavat tuotteiden hintoja, mutta käyttöarvo ei lisäänny lainkaan.
Jos rahatalous unohdettaisiin ensin kokonaan ja suunniteltaisiin tarveperustainen yhteiskunta puhtaalta pöydältä, näkisimme välittömästi, miten surkeasti nykyinen järjestelmämme palvelisi sellaisia tavoitteita. Kun raha muutenkin perustuu vain sopimuksiin, ei uuden sopimuksen laatiminen liene mahdoton asia?
Ilmoita asiaton viesti
Ok, selkeä esimerkki, noinhan se pitkälti on etenkin Suomessa, jossa asuntojen hinnat ovat ansaintatasoon nähden jostain syystä hyvin korkeat.
Mitä mieltä olet; onko pankkijärjestelmämme toimiminen ns. vähimmäisvarantoperiaatteella (”osittaisreservipankit”) keskeinen aiheuttava tekijä talouskasvutarpeellemme?
En ole perehtynyt rahoitus- ja pankkijärjestelmämme saloihin; en siis tunne detaljeja kovinkaan hyvin, jotta voisin hahmottaa syy-seuraus suhteita saatika kovin hyvin kokonaisuuttakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Korkovaatimus itsessään aiheuttaa talouskasvun pakon. Pankillahan on rahanluontioikeus, eli se luo sovitun pääoman lainaa nostettaessa (kunhan sillä on omaa pääomaa pari prosenttia velkakirjan summasta). Laina on kuitenkin maksettava korkoineen, joten jonkun muun on otettava vielä enemmän lainaa, jotta voisit maksaa velkasi korkoineen pois.
Tämähän ei todellisuudessa ole mitenkään mahdollista ja siksi velat kasvavat eksponentiaalisella skaalalla, kunnes rakennelma pettää. Keskimäärin koko järjestelmä romahtaa noin 40 vuoden välein, koska liian suuri määrä velallisia ei enää selviä velvoitteistaan.
Näin on edetty noin 300 vuotta ja edelleen pidämme järjestelmän pelastamista tärkeimpänä tavoitteena, vaikka siinä ei ole vielä kukaan koskaan onnistunut.
Joissakin piireissä tällaista toimintaa kutsutaan typeryydeksi.
Ymmärrettävän pikakurssin rahatalouden periaatteista löytää vaikkapa Talousdemokratian tai Ebolakanin sivuilta. Ulkomaaksi hyviä videoita löytyy Positive Money tai sitten yksinkertaisuudessaan moniulotteinen Peak Prosperityn Crash Course, jossa tosin on siivottava mielestään kulta arvomittarina, mikäli pitäytyy mielikuvitusmaailman ulkopuolella. Siinä esitetään kuitenkin tarveperustaisen talouden kriittiset rajatekijät erinomaisella tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys kuitenkin herää, miksi kukaan lainaisi rahaa tarvitsevalle massia (oli raha sitten luonnollista rahaa tai nykyisen vähimmäisvarantojärjestelmämme puhallus- tai kuten kaveri sanoo, akuankka-rahaa), jos ei lainaamisesta mitään hyötyisi? Hänhän voisi sen aivan hyvin sijoittaa vaikkapa lomaosakkeeseen kaukana jossain lyhyen elämänsä iloksi kuin nollasijoittaa rahaa tarvitsevan tarpeeseen.
’Resource-based economy’ on konseptina kyllä tuttu. En muista, mikä nykyään jo hyvin vanha kaveri ja ekokaupunkisuunnittelija Floridasta tai jostain sieltä oli se, joka konseptin ilmeisestikin on lanseerannut.
Tarveperustaisuusajatuksen jonkinlainen ilmiselvyyskin huomioiden jaksaa aina hieman hämmästyttää, ettei asia ole kestävän kehityksen ajatuksella ratsastavien kauniiden puheiden aikakaudellamme vielä laajemmin esille tullut.
Ilmoita asiaton viesti
Resurssipohjaisen talouden pohjan voi rakentaa ainakin osittain velattomalle rahalle, eli perustulon varaan, mikä puolestaan vaatii oman raha- ja talouspolitiikan, vaikka kansainvälinen kauppavaluutta olisikin käytössä vientiin ja tuontiin.
Jatkan verkostoitumista itseäni viisaampien kanssa, jotta löytyy riittävästi asiantuntemusta ratkaista asia kunnolla. Ideoita on toki runsaasti, mutta toteutuskelpoisuus on varmistettava, jotta jätkät ei taas pääse pilaamaan hyvää ideologiaa alkuunsa.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Helisteen logiikka voisi toimia ideaalissa yhteiskunnassa, mutta ei tosielämässä.
Jos suomalaisessa tehtaassa valmistetaan vaikka kottikärryjä ja kaikki materiaali- ja konekustannukset ovat muuten samat kuin kilpailijamaan kärrytehtaassa, niin suomalaiset tehtaan yhtenäkään maksettuna lomapäivänä tehtaan ovesta ei lähde myyntiin ensimmäistäkään kottikärryä myyntiin. Eli yritys ei saa tuloja kun ihmiset ovat lomalla, mutta palkka on maksettava joka ikisenä pekkaspäivänä.
Kun kaikki kustannukset sitten kuitenkin jaetaan eur/kottikärry niin on selvää kumpi tehdas on vaikeuksissa aikaisemmin, se jossa on ylimääräisiä lomapäiviä vai se, jossa niitä ei ole.
Tämä nyt on vain yksi syy siihen, miksi harva se päivä kuulemme uutisista yt-neuvotteluista ja irtisanomista, mutta tälle voitaisiin helposti tehdä jotain.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs jenkkiläinen kemikaalitoimittaja, joka oli perehtynyt ennen kaikkea suomalaiseen metsäteollisuuteen, kysyi minulta kerran:
”Kuinka tuollainen maa voi pysyä pystyssä, kun ihmiset eivät tee muuta kuin odottavat lomiaan?”
Yritin selittää hänelle, että ei se nyt ihan niinkään ole ja että kyllä suomalaiset työvuorollaan ahkeraa ja laadukasta työtä tekevät, mutta hänen kysymyksensä oli kuitenkin aika paljastava sen suhteen kuinka suureksi hän erot mielsi Suomen ja Amerikan välillä nimenomaan lomien määrässä.
Olin aikoinani nuorena itsekin USA:ssa konttoritöissä neljän kesäkuukauden aikana eikä kukaan yhtiön henkilökunnasta muistaakseni ollut päivääkään lomalla eikä lomasta edes keskusteltu. Ainoa lomapäivä oli ”4th of July”, mutta silloinkin firma oli järjestänyt yhteisen kilpailuhenkisen perhetapahtuman meren rannalle. Ja kaikki osallistuivat siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Hehe, ja silti – tai JUURI SEN TAKIA – Suomi on pääsääntöisesti kilpailukykyvertailuissa USA:n edellä (no, viimeisimmässä pudottiin neljänneksi USAn ollessa kolmas – kauheaa!!! Takana on enää vain 100 listalla olevaa maata! Katastrofi odottaa nurkan takana!).
Ja se on jotain, minkä pitäisi kummastuttaa jenkkejäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkanen on itse asiassa työajan joustoa ja niitä pidetään kun on hiljaisempaa. Työnantaja päättää niin lomien ja pakkasten ajankohdan. Monessa maassa työskennelleen voin vakuuttaa,että joka maassa joustamaan. Niinpä niissä maissa,joissa ei ole pakkasia pidetään palkatonta vapaata tai otetaan saikkua. Ei mikään tehdas muutenkaan pyöri 24/7/365, tuotanto ja huoltokatkos vähentävät käyntiaikaa
Ilmoita asiaton viesti
”Työantaja päättää PAKKASTEN ajankohdan.”
”Niinpä niissä maissa, joissa ei ole PAKKASIA …” LOL
No, asiasta toiseen. Pekkaset ovat velvoittavassa työsopimuksessa määriteltyjä vapaita, joiden määrästä ei voi joustaa. Se ei ole samaa kuin jousto, vaan ne pidetään vaikka hiljaisempaa aikaa ei tulisikaan. Ne ovat siis kustannuksia ja kiusankappaleita työnantajalle. Palkaton vapaa tai lomautus on sitten eri asia.
Ilmoita asiaton viesti
Jousto on aina velvoittava. Olen tehnyt noita joustosopimuksia jo 80-luvulta lähtien ja silloin on sovittu mm, että esim kesälomia rajoitetaan minimiin kesällä, joka monela alalla on ruuhka-aika, ja pekkaset ja kesälomat pidetään hiljaisena aikana talvella.Muuten jouduttaiisn lomautuksiin
Tai tehdään ruuhka-aikana 10-12 tunnin päivää ja pidetään vapaita hiljaisena aikana
Näistä tehdään sopimus ja se on yhtä velvoittava kuin lakikin
Ilmoita asiaton viesti
Obs, ajattelet nyt kuin insinööri, unohdat, että niille lomapäivänä tehtäville kärryille pitää olla myös ostaja. Kysyntä on se mikä meiltä puuttuu juuri nyt, kukaan ei osta vaan säästää!
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa ei voisi selvemmin sanoa. Kummallista on, että tuo ei silti, yksinkertaisuudestaan huolimatta, tunnu menevän jakeluun. Onpa Puheenvuorossa jopa väitetty ihan pokerilla, että tarjonta sinänsä luo kysyntää – kyllä kottikärryt (tai vaikkapa kivikirveet) aina kaupaksi menevät, kunhan niitä kyllin valmistetaan ja markkinoille tarjotaan! joo…
Ilmoita asiaton viesti
Toivotan kotipitäjän miehen tervetulleeksi uutena blogikirjoittajana!
Julkinen toive: kirjoita seuraavaksi sotesta pienen kunnan näkökulmasta.
Ilmoita asiaton viesti
Loistava idea! Teemana voisi olla esimerkiksi; millainen pokeri pitää olla, että johtaa kuntaa joka saa maan keskiarvoon verrattuna tuplasti valtionosuuksia sierainparia kohti, ja kehtaa silti louskuttaa saavutettujen etujen puolustamisesta?
Ilmoita asiaton viesti
Solakiven kommenttiin liittyen olettaisin tuon valtionosuuden suuruuden liittyvän asuinkuntaani, mutta tuota ”louskuttamista saavutettujen etujen puolustamisesta” en ihan ymmärtänyt, koska ajatukseni on, että joskus olisi jostakin saavutetustakin edusta luovuttava, ettei kaikki edut (esim koko työpaikka) katoa alta.
Valtionosuudet onkin sitten kokonaan toinen maailma. Mutta pikku vinkkinä siihen, tutustuminen esim eri paikkakuntien ikä- ja tulorakenteeseen valaisee (toivottavasti) asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tahtoo sanoa, että sekin on jonkinlainen ”saavutettu etu”, että perustuslain 9. pykälä on kääntynyt muotoon ”jokaisella on oikeus olettaa yhteiskunnan maksavan asuinpaikan valinnasta koituvat kustannukset”.
Edit: Toisin sanoen minusta voi hyvin kyseenalaistaa sen, onko yhteiskunnan asia jonkinlaisella valtionosuusjärjestelmällä käytännössä pitää pystyssä kuntia, joiden ikä- ja tulorakenne ei ole millään tavoin elinkelpoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Solakivi unohtaa yhden tärkeän asian: eivät vanhukset minnekään häviä kuntaliitoksen myötä. Maksajan osoite vain muuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
Mnjaa, mutta täytyy muistaa, että tuo ”elinkelpoisuus” ja sen tuhoaminen on poliittisen päätöksenteon, ei taloudellisten realiteettien – vaikka ne ovatkin sidoksissa toisiinsa – luomaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on se ongelma, että saavutetut edut tahtovat sementoitua eivätkä jousta olosuhteiden muuttuessa kuin yhteen suuntaan. Pekkaset ovat yksi mainio esimerkki tästä. Valtio voi erilaisin verokorotuksin sekä leikkauksin tasata tulojaan, mutta PK-yrittäjälle se on hankalampaa. Isot yritykset voivat vähentää ylimääräistä työvoimaansa YT-neuvotteluin kasvottomuuden helpottaessa irtisanomisten emotionaalista taakkaa.
PK-sektorilla asia on toisin. En tunne ketään yrittäjää, jolle ihmisten irtisanominen olisi kevyt toimenpide ja tunnen heitä paljon. Tapahtuu myös niin, ettei tarvittavia irtisanomisia toteuteta ajoissa, vaikka pitäisi. Irtisanomiset koetaan niin vastenmieliseksi ja raskaaksi. Pahimmillaan se johtaa siihen, että palkkaturva maksaa maksamattomat palkat ja yrittäjä tuomitaan maksamaan maksamattomat ennakonpidätykset henkilökohtaisesti. Tästä riskistä tietoisena jokainen yrittäjä puntaroi tarkaan, ennen kuin palkkaa ketään.
Käytännössä on aina niin, että yrittäjä on se ainoa, jonka palkka joustaa. Kyllä markkinat pitävät hinnoittelusta huolen ja sitä kautta yrittäjän kullan vuolennan kurissa. Jos joku tässä onnistuu ja saa sen Porshen ostettua, niin onko se muilta pois? Mitä enemmin meillä on Porscheilla ajavia yrittäjiä, sitä paremmin meillä menee.
Aina on myös nyrkkisääntö, kun Suomesta tavaraa viedään esim. Keski-Eurooppaan: on oltava rahtikustannusten verran parempia.
Ilmoita asiaton viesti
Yrittäjäthän ovat vaatineet irtisanomisen helpottamista ??? Tarkoittaisiko tuo, että valtion asiamies käy irtisanomassa henkilön yrittäjän sijasta, kun yrittäjä ei uskalla sanoa päin naamaa ??
Ilmoita asiaton viesti
Olipas dorka kommentti
Ilmoita asiaton viesti
”Aina on myös nyrkkisääntö, kun Suomesta tavaraa viedään esim. Keski-Eurooppaan: on oltava rahtikustannusten verran parempia.”
Juuri näin: Ei ”halvempia” vaan ”parempia”. Ja se on jo kokonaan toinen juttu.
Ilmoita asiaton viesti
” koska ajatukseni on, että joskus olisi jostakin saavutetustakin edusta luovuttava, ettei kaikki edut (esim koko työpaikka) katoa alta”
Eli kokoomuspolitiikan mukaisesti työntekijöiltä pois työehtosopimusten mukainen palkka,kaikki oikeudet jne.Eli kuten Suomessa onkin tehty ulkomaiset siivoojat 6 euroa tunti 16 tunnin päiviä.Tätä ajatte siis takaa.
Nyt kun maassa on jo osa-aikatyöntekijöitä,nollatuntisopimuksilla(täysin luokatonta ihmisarvoa halventavaa)pätkätyöntekijöitä jne.jne.Heillähän ei käytännössä olekkaan mitään oikeuksia,työnantajat jättävätkin kaikki lomaoikeudet jne.maksamatta ja huomioimatta.
Palkkataso on duunareilla kuule sieltä 6-7 eurosta alkaen joten mitä toivoisit että heille maksetaan?5euroa tuntiko?Vai kokoomuksen linjan mukaisesti ILMAN palkkaa,edelleenkin.Näinhän jo on toimittu.Eli tulokset ovat JO nähtävissä.
Kesäloma onkin työntekijöille riittävä ja ilman mitään lomaltapaluu rahoja.Muuten ei noissa tonnin kuukausiliksoissa ole enää mistä ottaa.Sossun luukku on syvältä ja toimeentulotuki ei elätä ketään.Asuminen ja eläminen on kuitenkin palkkoihin verrattuna korkealla tasolla.Norjan hinnat ja viron palkat.
KESKUSTA KUULUU SIIS samaan SARJAAN kokoomuksen kanssa,JONKA MAAILMAAN EI KUULU ALLE 2000 KK LIKSALAISET.Alle tonnin eläkkeitä on paljon,sekä ilmais ja tempputyöllistettyjä.Miltei 700 000 työtä vailla,kun lasketaan oikeat luvut.9 euron päiväraha ei ole palkkaa,eikä työharjoittelut,kokeilut jne.joista EI makseta palkkaa.
Vartiainen ja virkamiesjoukkio saavatkin lähelle 9000 donaa kk,sekä muut edut mm.pitkät lomat jne.jne.Kansanedustajat,ministerit ,entiset ja nykyinen pressa,palkkiovirat,suojatyöpaikat,kultaiset kädenpuristukset puoluetaustansa kautta valituille,kun potkitaan pois,bonukset valtion puljuissa johtajille,lisäbonukset,osingot jne.jne.Siellä sitä on mistä ottaa.Kun vertaa tuloksiin ,on mahdoton yhtälö maksaa tuloksettomasta tuollaisia summia.
Porvarit ovat ne joiden maailmaan ei mahdu kuin oma etu,keskusta ja kokoomus,SDP kaikki samaa maata.
Sieltä rosvotaan mistä ei ole enää ottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin kuin Jaakko Wilenius tuossa toteaa, pienessä yrityksessä irtisanominen tehdään viimeisen pakon edessä ja usein (liian) myöhään. Valitettavasti tiedän kokemuksesta, että siinä tuppaa menemään yöunet muiltakin kuin irtisanottavalta kun näistä on prosessi meneillään.
Fysiikan lakien mukaan se mikä menee ylös tulee myös alas. Mutta tämä ei tunnu joissakin työsuhdeasioissa mitenkään olevan mahdollista.
Yritys sopeutuu joka tapauksessa, koska sen on pakko. Se sopeutuu joka vähitellen lomautuksilla tai pahemmassa tapauksessa irtisanomisilla. Kaikken huonoin vaihtoehto niin työntekijöille, yrittäjälle kuin muullekin yhteiskunnalle on se viimeinen vaihtoehto eli konkurssi, jolloin kenelläkään ei ole enää kivaa.
Ilmoita asiaton viesti
On erittäin piristävää lukea ajatuksia, joita Vuorinen tässä esittää. Vielä piristävämpää on lukea, että tällainen henkilö on ehdolla ensi kevään vaaleissa.
Suomessa ei monikaan kunnolla uskalla esittää luopumista hyvinä aikoina tehdyistä osin ajattelemattomistakin päätöksistä nyt, kun huonommat ajat ovat koittaneet – paljolti vieläpä noiden hyvinä vuosikymmeninä tehtyjen huonojen päätösten vuoksi.
Periaatteen luulisi olevan kaikille selvä: hyvinä aikoina on varaa maksaa enemmän ja myöntää erilaisia etuisuuksia, huonoina aikoina on oltava valmis niistä luopumaan.
Kaikkien tämän päivän nurisijoiden luulisi ymmärtävän ottaa esimerkikseen vaikkapa sen, mistä monet nuoret miehet mutta myös naiset luopuivat noin seitsemän vuosikymmentä takaperin: he uhrasivat nuoruusvuosiaan sodan alttarille taistellessaan tulevaisuudesta itsenäisessä maassa, monet joutuivat luopumaan hengestäänkin.
Edellisen rinnalla pekkasista luopuminen kokonaan ja vaikkapa kymmenen prosentin yleinen palkka-alekin olisivat vielä lastenleikkiä. Niiden ansiosta kun voisimme sentään säilyttää olemassa olevia työpaikkojamme, ja saada myös lisää tänne syntymään.
Ilmoita asiaton viesti
Monet nuoret miehet mutta myös naiset luopuivat noin seitsemän vuosikymmentä takaperin: he uhrasivat nuoruusvuosiaan sodan alttarille taistellessaan tulevaisuudesta itsenäisessä maassa, monet joutuivat luopumaan hengestäänkin.
Miten tämä liittyy työvoimakustannuksiin tai palkanmaksuun?
Talvisota ei ollut suomalaisten valinta, mutta sillä oli kansaa yhdistävä vaikutus. Porvari seisoi yhdessä työläisen kanssa samassa juoksuhaudassa. Molemmilla oli huoli itsenäisyyden, maiden ja omistusten menettämisestä. Hengen antaminen isänmaan puolesta oli kunniakasta ja ylevää.
Jatkosodassa alkoi porvarin lihominen ja työläisen potkiminen.
Nyt porvarit ovat onnistuneet riistämään työläiseltä jo itsenäisyyden sekä maat. Se kenellä vielä omaisuutta on, saa pitää siitä kiinni kynsin hampain.
Niinistö oli joltisenkin väärässä loihiessaan lausumaan, että vastakkainasettelun aika on ohi.
Porvari haluaa pekkasetkin, ettei työläiselle jää edes työn tekemisen iloa.
Työläiselle jää vain ikuinen kiitollisuus siitä, että saa tehdä työtä ja työllä ansaituilla lanteilla ostettua päivittäisen leipäkyrsänsä.
Miksi tarkoitushakuisesti unohdetaan, että monissa keski-Euroopan maissa ns. 13. palkka on aivan yleinen käytäntö.
Ei ole nurinaa yrittää selviytyä hengissä.
Jollekin pienetkin leikkaukset voivat maksaa päivän parin ruoat. Se unohtuu helposti, kun rypee yltäkylläisyydessä.
Ilmoita asiaton viesti
Liittyy tavalla, jonka viestissäni mainitsinkin eli ”nurisijoiden luulisi ymmärtävän ottaa >esimerkikseen<" vaikkapa nuo sota-ajan tapahtumat.
Nyt on huono aika, silloin oli huono(mpi) aika, ja kuten totesin, mielestäni ”huonoina aikoina on oltava valmis niistä (saavutetuista eduista) luopumaan.”
Kirjoitat niin totaalisesta vanhoista rintama-asetelmista käsin, että moni kohta kommentistasi ei edes ansaitsisi vastaamista.
Jos ei työntekijäpuoli ole valmis luopumaan mistään nyt huonojen aikojen koitettua, joutuu moni sillä puolella pahimmassa tapauksessa luopua koko työpaikastaan kuten on monessa tapauksessa jo käynytkin. Nämä mainitsemasi ”porvarit” puolestaan ovat useat jo joutuneet luopumaan toimeentulostan täällä, kun yrittäminen on käynyt liian kalliiksi ja riskialttiiksi. Laput vain luukulla enää.
Väitän, että todella moni pk-yrittäjä kärvistelee tänä päivänä vielä enemmän kuin palkansaajat. Ja työtaakka on usein paljon suurempi, jopa moninkertainen. Sinä ajattelet todella mustavalkoisesti ja yksinkertaisella tavalla vallalla olevasta tilanteesta.
”Miksi tarkoitushakuisesti unohdetaan, että monissa keski-Euroopan maissa ns. 13. palkka on aivan yleinen käytäntö.”
Me emme ole nuo moni Keski-Euroopan maa. Me olemme pelanneet – jostain syystä – korttimme täällä niin huonosti, että olemme jo lähempänä Kreikkaa, Espanjaa jne. kuin esimerkiksi Itävaltaa, Saksaa ja Ruotsia. Noista kolmesta maasta olemme jo todella kaukana. Yksinkertainen tosiasia on, että meillä ei ole enää varaa samanlaiseen elämiseen kuin monella muulla Euroopan maalla. Vielä tosin leikimme sitä, että meillä olisi varaa, mutta kuten negatiivisen valtiontase on jo muutaman vuoden osoittanut, joudumme rahoittamaan leikkimme velkarahalla.
Ehdotettujen etuisuuksista luopumisen tarkoituksena on, että porukka pystyisi pitämään työt täällä ja lisää saataisiin syntymään. Nyt kynsin ja hampain eduista ja korkeasta palkkatasosta kiinni pitämisen seurauksena usein menettää työpaikkansa lopulta kokonaan. Minusta se on aika merkittävä huononnus työläisten asemaan.
Luulisi tosiaan olevan kannattavempaa luopua tietystä osasta etuisuuksiaan/ansiotasoaan sen sijaan, että lopulta joutuu kokonaan luopumaan.
”Se unohtuu helposti, kun rypee yltäkylläisyydessä.”
Et kai vain sisällyttänyt tuohon oletusta, että rypisin yltäkylläisyydessä? Sellainen oletus kun ei oikein osuisi maaliinsa.
Ilmoita asiaton viesti
Muistakaas nyt, että työajan lyhennyksiä tulee vain 40 viikkoa tekeville. Pekkasista huolimatta tunteja kertyy n150 enemmän kuin julkisella. Joten ne pitäisi ensin tasata ja kaikkilta nostaa. Ns pekkaset eivät koske kaikkia.
Ilmoita asiaton viesti
Pari prosenttia on nappikauppaa useissa kymmenissä prosenteissa liikkuvan devalvaatiotarpeemme rinnalla.
Toisekseen, uskon työajan lisäämisen realisoituvan tehottomammin tuottavuuslisäykseksi kuin mitä palkan alentamisen. PK-sektorilla henkisemmän työnkuvan omaavat saavat nykyiselläkin työajalla varmasti puristettua itsestään mehut irti YT-uhan alla, joten pidemmän työajan konkretisoituminen työpanoksiksi koskisi lähinnä suorittavaa väkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Pekkasista voivat luopua vain ne, jotka vielä tekevät 8-tuntista työpäivää ja 40-tuntista työviikkoa. Muilla ei pekkasia pitäisi edes oleman. Ja tuo 8-tunnin sakki on koko ajan pienenemään päin.
Mistä muut sitten luopuisivat, mukaanlukien optiopelurit ja muut rahoissa rypevät?
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ”optiopelurit ja muut rahoissa rypevät” aiheuta PK-yrittäjälle kustannuksia, joten ei heidän tarvitse mistään luopua. Ei tässä kukaan ole päähän potkimisen vuoksi esittämässä pekkasista luopumista, vaan yritystoiminnan kannattavuuden vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
No mutta eihän se nyt niin voi mennä, että pelkästään pk-yritysten työntekijät alkavat pelastaa koko yhteiskuntaa. Kyllä siihen on kaikkien osallistuttava varallisuusasteen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa kuitenkin puhua yhdestä asiasta kerrallaan, niin pysyy selkeämpänä. Ja silloin kannattaa aloittaa oleellisemmasta.
”Optiopelureilla” tarkoittanet bonusoptioiden nauttijoiden optiomyynnin kautta saatavaa tuloa, joka joskus näyttää tekevän heistä ”rahoissa pyöriskeleviä”. Heitä on kuitenkin Suomessa ollut viimeisten parin vuosikymmenen aikana vain parisen sataa merkittävämmän potin saajaa. Joten ei valtion budjetti heilahtaisi sinne eikä tänne, vaikka nuo optiomiljoonat verotettaisiin heiltä sataprosenttisesti vuosittain.
Jopa lottomiljonäärien verotus olisi tässä mielessä ymmärrettävämpää, koska heitä on sentään muutamassa vuosikymmenessä sukeentunut tuhatkunta. Mutta kuten arvaat, en kannata sitäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Toki voi puhua yhdestä asiasta kerrallaan, mutta juttu ei ole niin yksioikoinen. Asiat vain ketjuuntuvat, yksi päätös vaikuttaa toiseen, toinen kolmanteen jne. Jos nyt vain yhtä ryhmää alettaisiin kurmuuttamaan elinolojen heikennyksellä, syttyisi näinkin rauhallisessa maassa kapina.
Ilmoita asiaton viesti
Toki tuo on melko monellakin tiedossa, että suurenkin kapinan mahdollisuus on ilmeinen, mistä seuraa sitten hallituksiemme päättämättömyys ja kyvyttömyys tehdä sinänsä tarvittavia päätöksiä.
Edellisen vuoksi arvelenkin, että tulemme menemään pahimman kautta, jolloin ollaan lähellä tilannetta, ettei kenelläkään ole enää yhtään mitään. Veikkaan, että ainakin muutamille saattaa siinä vaiheessa tulla mieleen, että ehkäpä hienoinen heikennys ansiotasoon ja etuihin olisi tienä kuitenkin kannattanut valita.
Ilmoita asiaton viesti
Näin voitaisiin tehdä, mutta sillä metodilla, että niillä, joilla elintaso on jo valmiiksi heikko, ei entisestään heikennetä. Tullaan sieltä yläpäästä takapakkia.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaista olen itsekin ajatellut. Esimerkiksi keskimäärin 10% leikkaus ansiotasoon siten, että ylemmistä palkkaluokista eniten ja siitä tasaisesti alemmaksi niin, että esimerkiksi lähihoitajilla tai siivoojilla vaikkapa n. 100 €/kk pudotus palkassa.
Lisäksi vähintään 20 % julkisen sektorin työpaikoista pois kohdistaen vähennykset johto- ja väliportaaseen. Väliajaksi voisi valtiorahoitteisesti käynnistää muutaman tuotantolaitoksen maassa korvaamaan tuontia ulkomailta, ja näihin tuotantolaitoksiin sitten irtisanottua tai jo valmiina työttömänä ollutta porukkaa voisi mennä töihin. Siinä olisi ainakin parempaa elvytystä kuin esimerkiksi nykyiset keinotekoiset elvyttämiset, esimerkkinä tiehankkeiden toteuttaminen, jotka eivät vieläpä enenevässä määrin enää palvele tarkoitustaan.
Työttömyyskorvauksen saamiseen selkeämpi ehto siitä, että jos kieltäydyt läheltä tarjotusta työstä vailla hyväksyttävää syytä (esim. lääkärintodistus), menetät korvauksesi. Ansiosidonnaisjärjestelmän valtiorahoitusosuus tulisi lopettaa kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yleiset leikkaukset ovat mahdollisia vain kollektiivisopimusten piirissä olevien palkansaajien kohdalla. SIlloin tuohon ”ylimpään palkkaluokkaan” kuuluvat olisivat edelleenkin niitä melko ahtaalla eläviä ”keskituloisia”.
Suurten palkkojen kohdallahan ne joka tapauksessa sovitaan yksilökohtaisesti ja silloin 10%:n leikkaus ei onnistu, koska toimitusjohtaja voisi korottaa varatoimitusjohtajan palkkaa takaisin sen saman 10% samanaikaisesti.
Joten tämä on yhtä mahdoton ajatus kuin se ”hintojen leikkaaminen”, josta ylempänä mainittiin.
Ilmoita asiaton viesti
Toki noin, mutta tunnetustihan Suomessa juuri suurin osa kuuluu näiden kollektiivisopimusten piiriin, eikä niiden palkkojen laskeminen – vaikka onkin poliittisesti hankala asia – pitäisi olla ainakaan kuussa käymistä mahdottomampi juttu. Mahdollista se ainakin on ollut esim. Latviassa.
Mitä tulee taas muihin palkkoihin eli noihin nimenomaan yksittäisiin johtajien jne. palkkoihin, periaatteessa niidenkin voidaan suhteen voidaan tietyssä määrin saada jonkinlaisella ”yhteiskuntasopimuksella” vaikeina aikaiseksi madallus, esimerkiksi Niinistön oman palkkaleikkauksen innoittamana, jos vain saadaan yritykset homman taakse kilpailukyvyn pelastamisen nimissä. Vaikea juttu, muttei edelleenkään pitäisi olla mahdoton.
Muutoin noiden johtajien jne. palkkoihin tehokkaimmin vaikutetaan muuttamalla yritysten toimintaympäristöä dynaamisemmaksi, jolloin tehokkaammin toimiva kilpailu vähentää ja madaltaa yksittäisiä palkkapiikkejä. Nykyisestä jäykästä työmarkkinajärjestelmästä ja yritysten toimintaympäristöstä hyötyvät vuosikymmenten saatossa etabloituneet ja fuusioituneet eri toimialojen lukumääräisesti harvat yritykset, jotka pystyvät makselemaan johtajille sitten poskettomiakin korvauksia. Homma on hiukan korni, kun aattelee, että vasemmistotahot ovat jäykistävällä politiikallaan (~säädöksillä) tavoitelleet nimenomaan solidaarisempaa ja matalempien tuloerojen yhteiskuntaa.
Hintojen leikkaaminen onkin aika mahdoton juttu. Ne tulee alas oikeastaan vain kustannuksia yhteiskunnassa leikkaamalla; tehokkainta olisi karsia julkisen sektorin palkkakuluja vaikkapa 20% vähentämällä kohdennetusti henkilöstöä sieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Latviassa ja Virossa palkkojen leikasu käynnsti maastamuuton, Latviassa meni juuri 2 miljoonaa rikki.Kun menin sinne n 15 vuotta sitten niin silloin asukkaita oli vielä 2,7 miljoonaa
Maastamuuton käynnistäminen olisi kohtalokasta huoltosuhteen kannalta.Ei Latviasta eikä Virosta eläkeläiset muuta vaan parhaassa työiässä olevat
Ilmoita asiaton viesti
No, somessa näyttää vahvasti siltä, että suurin osa suomalaisista on vakuuttunut siitä, että mitä vähemmän ihmisiä niin sitä enemmän töitä, joten sittenhän tuo palkan leikkaus voitaisiin hyvin myydä työllisyyden parannuskeinona. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kyl maar. EU-jäsenyys, vapaa liikkuvuus ja kansainvälistyminen tehokkaasti mahdollistavat maasta poismuuttamisen siinä vaiheessa, kun syystä tai toisesta halu tai jopa pakko on.
Latviaan vaikeudet iskivät todella nopeasti ennen suuria leikkauksia. Ollos melko lailla varma, että jos mitään ei ois tehty, oltaisiin tänä päivänä tilanteessa, jossa vielä suurempi osa latvialaisista olisi pois lähtenyt – töitä kun ei olisi alkuunkaan.
Nyt Latvialla sentään on mahdollisuutensa. Se teki melko lailla välttämättömät muutokset, paljon ihmisiä on lähtenyt, mutta talous on eurooppalaisittain poikkeuksellisen kasvusuuntainen. Tunnen itsekin pari nuorta, koulutettua kaveria Latviasta, jotka ovat kotimaansa jättäneet – ehkä kuitenkin vain toistaiseksi.
Moni poismuuttanut on tällä hetkellä kasvattamassa kokemustaan ja osaamistaan ulkomailla, ja mikäli Latvian etu muihin maihin nähden säilyy, on niinikään moni heistä omiaan palaamaan takaisin siinä vaiheessa, kun palkkataso on riittävän korkea ja ajatus kotimaassa asumisesta taasen voittava ajatus. He palaavat kotimaahansa työkokemuksia ja osaamisia rikkaampana, ja ovat edelleen omiaan auttamaan maansa taloutta vahvemmalle pohjalle.
Suomen kohdalla tilanne vastaavanlainen. Pari skenaariota typistetysti.
Skenaario A:
Emme tee mitään muutoksia. Menetämme parhaillaan ja tulemme edelleen jatkuvan kurjistumisen vuoksi menettämään edelleenkin väkeä ulkomaille syystä yksinkertaisesta, että täällä ei töitä ole ja on jatkossa vielä vähemmän. Ajaudumme kansantaloutemme osalta yksinkertaisesti konkurssiin, kun jatkamme muuttamattomalla linjallamme kuilun reunan ylitse.
Skenaario B:
Teemme muutokset nyt. Moni on tyytymätön palkkatasonsa leikkaamiseen, ja muuttaa täältä pois. Taloustilanteella Suomessa kuitenkin on uudenlainen pohja, ja investoinnit lähtevät Suomessa kasvuun. Töitä on enemmän ihmisille, ja elinkeinotoiminta virkistyy. Muutettujen talouden parametriemme (pienempi julkinen sektori, joustavammat työmarkkinat, dynaamisempi yritystoimintaympäristö) vuoksi pystymme paremmin välttämään samaan tilanteeseen joutumisen siitä huolimatta, että palkat jälleen nousevat. Ihmisiä muutta takaisin kotimaahansa kokemuksia rikkaampana, hyödyntämään suomalaista yhteiskuntaa edelleen.
Huomautettakoon lisäksi, että esimerkiksi 10% palkkatasoleikkaus olisi vielä aika mitätön verrattuna Latvian 26% keskimääräiseen leikkaukseen, jolloin voisi olettaa, että yhtä suuren osan kansalaisista ärsytyskynnys muuttaa pois ei ylittyisi.
Olen itse tämän blogauksen kirjoittajan lailla korkeakoulutettu, ja joudun vakavasti harkitsemaan poismuuttoa täältä ihan vain jo työkokemuksen hankkimisen vuoksi. Tuottava ja uutta kehittävä teollisuus on Suomesta jo suurelta osaltaan lähtenyt, jolloin kokemusta sellaisesta toiminnasta on vaikea kerryttää.
Ilmoita asiaton viesti
Latvian ja viron kohtalo on jo sinetöity. Viro yritti houkutella lähteneitä takaisin muuttorahalla , vain yksi palasi kuittaamaan rahan
Näistä maista on muuttanut pois hedelmälliset hmiset, joten jos suurta ihmettä ei tapahdu niin 50 vuoden kuluttua ne ovat tyhjiä.
Elleivät houkuttele venäläisiä tilalle.
Suomi on taas muuttovoittoinen, joten toistaiseksi väki kasvaa, mutta suunta voi muuttua
Ilmoita asiaton viesti
Raatolla (vaiko ’Raadolla’?) on oikeudenmukaisuuden kannalta kyllä ihan aiheellinen kysymys lopussa.
Jotenkin kyseiseen epäsuhtaan tulisi voida puuttua. Nykyiset ongelmamme kuitenkin vaativat nimenomaan juuri työntekijäpuolen etuihin kajoamista, jotta voisimme välttää kansantaloudellisen katastrofin. Sinänsä juuri toisen sinulle vastanneen esittämästä syystä, mutta paljolti myös sen vuoksi, että palkkatyöntekijät muodostavat kaikista työikäisistä todella suuren enemmistön (jos työttömiä ei lasketa niin reippaasti >90%), joten ratkaisuilla palkatun työvoiman suhteen on erityisesti merkitystä.
Finanssijärjestelmää heikosti tuntevana en oikein osaa sanoa, miten finanssipelurien viidakon lakien mukaan tapahtuvaa toimintaa voitaisiin rajoittaa. Ehkäpä toimimalla kuten Brasilia, jossa esimerkiksi pankkiirit vastaavat pankkien romahduksista omilla varoillaan, eikä kuten täällä, jossa veronmaksajat ovat maksumiehiä ja pankkiireille homma on riskitöntä.
Lisäksi nykyjärjestelmässä pankit toimivat ns. vähimmäisvarantoperiaatteella. Tämä on paljolti vain intuitiivinen ajatus, mutta jotenkin ounastelen, että kyseisestä piirteestä johtuu suuri osa nykyään nähtävästä rahoitusalan hulluudesta. Dunno. Pitää joskus yrittää perehtyä tarkemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten joku jo sanoikin ei tuo pekkasista luopuminen mitään auta, antaa ehkä vähän lisäaikaa mutta on muuten aika turha. Pitäisi katsoa todellisten tarpeiden mukaan ja katsoa onko meillä mitään mahdollisuutta tehdä tätä sisäisenä devalvaationa ja miten käy asuntovelkaisille entä verotuloille tai ostovoimalle.
Ilmoita asiaton viesti
Olen aina luullut että 37,5 viikkotunnin työntekijät ovat saman ajan töissä kuin 40-tuntista tekevätkin.
Kuinkas sitten ne 37,5 tuntista päivää tekevät osallistuvat näihin ”talkoisiin” vai oliko tarkoitus että ainoastaan 40-tuntista viikkoa tekevät osallistuvat niihin?
Nyt tulee se villakoiran ydin: Molemmat työssäkävijät ovat aivan saman ajan töissä mutta pekkaspäivistä ”nauttijat” pitävät työajan lyhennyksensä ”köntässä” kun taas 37,5 tuntiset pitävät sen päivittäin.
Olisi ollut reilua kirjoittaa ihan suoraan että työaikaa on pidennettävä kaikilta eikä ainoastaan pekkaspäiväisiltä. Siihen, onko se oikea toimenpide en osaa ottaa kantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Alkuperäisessä kirjoituksessa hieman oikaisin tuon Pekkasen ja työajan lyhennyksen suhteen. Lakitekstikäsitteenähän Pekkasta ei ole olemassakaan vaan taidetaan kaikissa(?) työehtosopimuksissakin puhua työajan lyhennyksestä, joka koskee niin yksityistä kuin julkistakin puolta. Tottakai kaikkien pitää siihen samalla tavalla osallistua. Yksityiselläkin puolella monilla työpaikoilla perjantai on lyhyempi päivä, jolloin asia tulee sillä hoidettua, mutta ei niinä tunteina mitään myytävää synny.
En tiedä onko kohtuutonta esittää ajatusta, että joka toinen kuukausi olisi yksi päivä enemmän töitä tai vähemmän lomaa, jos siihen on kaikkien merkkien perusteella huutava tarve. En yritäkään lukea työttömäksi joutuneen ajatuksia, mutta voisin kuvitella, että jotain voi tulla mieleen kun kaveri menee aamulla töihin ja itse ei. Paha tilanne joka tapauksessa.
Ilona Oksasen esittämiin ajatuksiin ei voi oikein muuta sanoa kuin, että toivottavasti luet alkuperäisen jutun uudestaan, koska monia mainitsemiasi asioita ei ole kirjoituksessani, enkä itsekään ole kuvaamiesi kauhutarinoiden toteuttamisen kannalla.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko ollut koskaan työelämässä ? Nuo Pekkaset koskevat vain 40-tuntia tekeviä työntekijöitä.
Tuo 37,5 tuntia on ollut jo iät ja ajat yksityisen puolen toimihenkilöillä, siis jo paljon ennen pekkasia
Oma lukunsa on julkinen sektori, jolla on 38 päivää lomaa ja vielä alle 40-tuntinen viikkotyöaika
”Yleistyöaika 38 tuntia 15 min viikossa ja enintään 9 tuntia vuorokaudessa. Yleistyöaikaa sovelletaan kunnissa niihin, joiden kohdalla ei ole sovittu lyhyemmästä työajasta, esim. päivähoidossa työskenteleviin sosiaalikasvattajiin ja lastentarhaopettajiin sekä päihdehuollon sosiaalityöntekijöihin. Yksityisellä sosiaalialalla yleistyöaika on 38 tuntia 20 minuuttia viikossa ja enintään 8 tuntia vuorokaudessa.
Työaika 37 tuntia viikossa. Sitä sovelletaan mm. sosiaalityöntekijöihin, sosiaaliterapeutteihin ja koulukuraattoreihin. Tässä työaikajärjestelmässä ei ole rajoitettu vuorokautista säännöllistä työaikaa, joka voi vaihdella tarpeen mukaan.
Toimistotyöaika 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja enintään 9 tuntia vuorokaudessa. Sitä sovelletaan mm. kunnan perhepäivähoidon ohjaajiin.”
Suurimmalla osalla palkansaajista (72 prosentilla) säännöllinen työaika oli 35−40 tuntia viikossa vuonna 2013. Eri palkansaajaryhmien välillä erot olivat pienehköjä.
Ilmoita asiaton viesti
Savitaipaleelta taitaa olla jotain 150 km Helsinkiin.
Ja Helsinki on paikka jonka merkitys on suurempi Savitaipaleelle mitä siellä varmaan edes osataan ajatella.
Sen lisäksi että se on hallinnallinen keskus . Helsingistä on tehty myös Suomen logistiikan keskus.
Ja se se vasta kallista on .
Olemme luoneet järjestelmän jossa Suomeen tuleva ja lähtevä, nyt jopa vuodesta 2017 alkaen metsäteollisuuden tuotteet menevät Helsingin kautta keski Suomesta maailmalle.
Tämä järjestelmä maksaa Suomalaisille noin 15 ,miljardia euroa ylimääräistä verrattuna kilpailijamaihin. Ja ne eivät tule kurottua robotiikalla eikä yhtiöverotuksella. Vaan puuttumalla infraan.
Ja tätä infraan puuttumista ei sitten ole alettu tekemään millään vaan lisätään tätä epäarvoisuutta kerta kerran jälkeen tortta po tortta menetelmällä. Tarkoitan juuri Äänekosken biotehdasta jonka hankinta perustuu kokonaan kuorma auto liikenteeseen ja vienti raideliikenteeseen. Näille molemmille olisi mm VTT:n kestävän kehityksen mukaiseksi arvioima uusi innovatiivinen vesitiejärjestelmä jota ehdotettiin jo vuonna 2007 alkaen Jyväskylän energian hankintoihin ja nyt se olisi myös Äänekosken käytettävissä mikäli haluttaisiin.
Tätä samaa vesiliikenteen kehittämistä ei ole tehty myöskään Saimaalle vaan saman suuruisena ja kuntoisina kanavan sulut ovat olleet nyt lähes 60 vuotta. Nyt vanhentuneena ei tehokkaana kuljetusjärjestelmänä EU liikenteeseen jossa sulut ovat 82 metrin sijaan yli sata metrisiä pääosin.
Olisiko tässä vuosittaisessa 15 miljardissa eurossa(mitä meidän liogistiikkamme on kilpailijamaita kalliimpaa) ,myös vähän kilpailukyvyn takaisinsaamiseksi karsittavaa -innovoitavaa- , jolla paikattaisiin sitten niitä kalliita mutta välttämättömiä henkilöstökuluja.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa JV….
Todella poikkeuksellisen uskaliaasti toimittu.
Ainakin suomalaiselta kansanedustajaehdokkaalta tuo on hatunnoston arvoinen suoritus.
Kannatan toki sinun ehdotusta.
Puolet on sinäänsä oikein hyvä alku.
Mutta…..
Eikö pekkasista voitaisi saman tien luopua kokonaan?
Turhaa Jukkis kosiskelet tällä ns. diplomatialla mahdollisia äänestäjiä ns. isolla rintamalla.
Nimittäin….
Kerta rytinä on paljon parempi kuin ainainen natina!!!
Kyllä fiksut ja vastuuntuntoiset duunarit myös tämän tosiasian nykymaailmassa ymmärtävät.
Ei äänet siitä mihinkään häviä eikä karkaa, jos sinä sanot sen ääneen minkä muut kuitenkin jo ajattelevat mielessään!
Miksi tyytyä vain parin prosentin piristämiseen kun mahdollisuus on huomattavasti paljon suurempan?!
Meillä on tässä ”pekkasasiassa” yksi erittäin hyvä elementti kotimaisen kilpailukyvyn palauttamiseen.
Käytetään se mahdollisuus Suomen ja suomalaisten hyväksi.
Myös perusduunarin elämä on edelleen enemmän rahasta…ei niinkään lomasta riippuvaista.
Työuria on pakko joka tapauksessa jatkaa kaikkien työssäkävijöitten osalta..
Tehdään se jatkaminen edes sillä alueella ajallisesti missä sen vaikutus on kansantalouden kannalta tehokkainta.
Eli pekkaset on vain yksi tekijä suomalaisen työn uudelleen järkeilemisen saralla.
Eläkeikäkikkailu nykyisin ajatuksin on kuitenkin vain poliittinen silmänkääntötemppu.
Jokainen ymmärtää että vanhuusiässä ei tehokkuus meistä kenelläkään enää kasva.
Päin vastoin. Se vain heikkenee.
Mutta nuorena ja terveenä ihminen yleensä jaksaa…
Halu tehdä töitä lieneekin nuorena parhaimmillaan kaikin tavoin. Silloin myös rahalliset tarpeet ovat ihmisillä suurimmat. Elämä maksaa…
Annetaan siis suomalaisille ahkerille ihmisille mahdollisuus tienata ja poistetaan jarrut niiltä kansalaisilta jotka ovat valmiita mm. pidempiin työpäiviin. Ei se ole meiltä keneltäkään pois. Päin vastoin.
Esimerkiksi saksalaiset ihmettelevät meidän suomalaisten työhön liittyviä jorinoita kaikkinensa…
Sakasalaisille mm. 67 vuotta on kuulema varsin sopiva ikä ns. reserviin siirtymiselle.
Tämä on siis jossakin määrin myös maakohtainen asennekysymys.
Mutta ylipäätään meidän olisi saatava Suomeen joustavampi järjestelmä koko teoreettista työikää ajatellen.
Ikä on silti vain numeroita.
Ihmisen on siis oltava myös työkykyinen.
On sinäänsä turhaa väitellä pekkasten tai eläkeiän vaikutuksesta suomalaisten kilpailukykyyn jos olemme fyysisesti ja henkisesti kyvyttömiä työskentelemään erittäin haasteelisessa ja kansainvälisessä markkinatilanteessa.
Ilman työssäjaksamista ei siis liene tarpeellista puhua paljon muustakaan työhön liittyvästä.
Työuupuneina suomalaisten näennäisesti saavutetu tulos hupenee tod. näk. vain sairastamiseen ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.
Tässä yhtälössä myös kansanedustaja Jukka Vuorinen joutuu mahdollisen valintansa jälkeen painiskelemaan.
Asioilla on aina puolensa, mutta nyt ei ole varaa tyrmätä ensimmäistäkään hyvää ehdotusta vain poliittisen periaatteen takia. Asennettakin olisi syytä löytyä meistä jokaiselta.
Kaipaan Jukkikselta ehdottomasti lisää selkokielisiä kannanottoja.
Tämä oli joka tapauksessa kansanedustajaehdokkaalta tosi hyvä aloitus vaalikuvioihin.
En ole tämän perusteella vielä kuitenkaan äänestyspäätöstäni tehnyt.
Mutta ei paha ulostulo J Vuoriselta ollenkaan!
Mielenkiinnolla jään osaltani seuraamaan miten keskusteluilmapiiri Suomessa ennen vaaleja kehittyy.
Natokysymys, energia, verolinjaukset…jne….
Moni kysymys askarruttaa tulevaa äänestäjää.
Hyviä aiheita riittänee myös Jukka Vuoriselle pohdittavaksi.
Yhteistyöterveisin pk-yrittäjä Pekka Sinkko Savitaipaleen Hiienmäentieltä
Ilmoita asiaton viesti
Jos lääke on liian pahanmakuinen se jää kokonaan ottamatta, vaikka voisikin olla tarpeen … 😉
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä noista pekkasista?
Olen kuullut, että joissakin pikkuyrityksissä pekkaspäivät on poistettu vetoamalla olemattomiin annettuihin palkankorotuksiin. Nämä Suomen yrittäjien nokkamiehet ovat hyvillä huumorinlahjoilla varustettuja!
Ilmoita asiaton viesti
Joo, tämmöisiä juttuja välillä kuulee.
Enpä moista järjestelyä todellakaan kenellekään yrittäjälle suosittele. Muitakin murheita riittää varmasti jokaiselle kuin tuollaisen järjestelyn jälkiselvittelyä
Ilmoita asiaton viesti
Oleeliste ei ole onko meillä Pekkasia vai ei, oleellista on millaisia tuotteita tässä syrjäisessä, kylmässä maassa valmistamme. Bulkkituotteilla emme pärjää vaikka luopuisimme pekkasista tai pudottaisimme palkkoja. Usein ihmetellään miksi Ruotsilla menee paremmin, Ei taida löytyä maailmalta suurkaupunkia mistä ei löytyisi Ikeaa tai H&M liikkeitä. Eilen juuri Filippiineillä avattiin tuhannen kutsuvieraan voimin kolmikerroksinen H&M myymälä. Vuoriselta kuten myös Tossavaiselta voisi kysyä kuinka paljon Savitaipaleen tapaiset kunnat joita Suomessa on paljon, sitovat pääomia joilla olisi parempaakin käyttöä. Kukaan ei vanhuksia ole Savitaipaleelta hätistämässä, mutta tarvitaanko tälläista kuntaa ja sen kallista hallintoa ollenkaan, mielestäni ei.
Ilmoita asiaton viesti
Savitaipalekin on tyypillinen kepulandian kunta, jossa pääomat seisovat kunnanpalatsissa tuottamattomina Street viewillä näkyy osoitteessa Kirkkotie 6, 54800 Savitaipale.
Tai tuottavathan en tappiota ja yrittäjät valittavat pääomien puutetta
Ilmoita asiaton viesti
Arto toteat:
Usein ihmetellään miksi Ruotsilla menee paremmin….
Viittaan tuolla edellä yhtenä syynä Ruotsalaisten pienemmät logistiikka kustannukset.
Avataanpa niitä hieman. Käytännössä tarkoittaa, että Ruotsissa jokaiseen vientitonniin suhteutettuna kuorma autoilla Ruotsissa kuljetetaan keskimäärin puolet vähemmän kuorma autoilla mitä meillä .
Edelleen se käytännössä näkyy siinä että Ruotsin vienti/tuonti ja kotimaan liikenne tarvitsee 56 kuorma autoa /1000 henkeä kohden . meillä vastaavasti 96 kuorma autoa .
Rahassa jos 1 auto maksaa 500 000 euroa = 500 euroa /henkilö + työvoima ainakin + poltto aineet ja yhteiskunnan tie ja muut kustannukset. lähtökustannuksia tarvitaan jokaiselta 1000 hengen yhteisöltä ainakin 20 miljoonaa euroa enemmän perusvaroja mitä Ruotsalainen vastaava keksiverto yhteisö. Ja kuorma autojen keski ikä on 7 vuotta , jolloin joka 7 vuosi tuo 20 miljoonaa lankeaa näiden suomalaisten yritysten maksettavaksi ,ylimääräisten poltto aine ym kustannusten lisäksi. (laivoilla sisämaan ympärivuotisessa liikenteessä noin 50% poltto aine kulut pienempiä mitä kuorma autojen.)
Mielestäni tässä on jo aika paljon eroa -negatiiviseen suuntaan – meidän teollisuuden peruslähtökohdille. Ja kansainvälisen teollisuuden investointi laskelmille ja halulle investoida Suomeen ,Ruotsin sijaan.
Euroopassa Espanjalla on eniten 140 kuorma auto /1000 henkeä . Mutta siellä ei olekaan vesistöjä ja lähes kaikki teollisuus Madridia lukuun ottamatta on keskittynyt rannikoille. Käytännössä sama rannikko trendi on ollut meidän metsäteollisuuden alasajossa.
Nyt on menossa konttiliikenteen aikakausi ja sama trendi … rannikkokaupungeilla menee lujaa kun ne saavat logistiikan etutulot itselleen ja omille toimijoilleen. Kärsijänä sisämaan teollisuus ja logistiset kustannukset.
Saksalla jos sitä vertailemme , menee paremmin . Mutta siellä onkin vain 33 kuorma autoa /1000 henkilö….ja sisämaan laivauksia rannikolta/rannikolle noin 11 %
(kaikki esittämäni em. tiedot löytyvät world Bank Logistic Performance Indexistä ja EU ,Inland Navigation tilastoista)
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä tuota ajatustasi: ”kuinka paljon sitovat pääomia joilla olisi parempaakin käyttöä”.
Pääomat ovat kyllä kiinni koulussa, jossa opetetaan oppilaita, terveyskeskuksessa, jossa hoidetaan sairaita sekä vesi-, viemäri- että tieverkossa yms tarpeellisessa infrassa. Luulisin, että nämä ovat aika yleisesti hyväksyttyjä kunnan pääomien käyttötarkoituksia….
Kunnan kuluista yksinkertaistettuna noin 50-60% menee sote-asioiden, sairaiden, terveiden, vanhojen ja muuten huolenpitoa tarvitsevien hoitoon. Alle 20% tekniseen ja alle 20% kouluihin. Loppu reilusti alle 10% on varsinaista hallintoa.
(Jos joku nyt Savitaipaleen tilinpäätöstä haluaa lukea, niin kannattaa muistaa, että tilinpäätöksessä hallinnon osuus on euroina (ja %:na) suurempi kuin edellä sen takia, että kunta hoitaa koko Etelä-karjalan maatalouslomituksen, jonka sekä menot että tulot näkyvät hallinnon kohdalla). Vertailukelpoisuuden vuoksi oikaisin luvut paremmin tosiasiallista kulurakennetta kuvaavaan muotoon.
Hallintorakenne pienissä kunnissa on yleensä niin ohut, että hallintoa hallinon takia ei ole edes olemassa, päinvastoin kuin isoissa kaupungeissa, joissa sitä on jo pakkokin vähän olla, että hallinto toimisi. Pienen kunnan pienestä hallinnosta kun vähän säästettäisiin, niin eipä taitaisi säästöillä kenenkään nälkä lähteä.
Ilmoita asiaton viesti
Eli pääomat on pistetty seiniin , kunnanjohtajan linnakin on aivan turha
investointi.
Ja nuo sote-koulutus-etec sisältävät turhia investointeja esim kunnan omat tietojärjestelmät ovat turhia investointeja , terveydenhoitoonkin riittäisi yksi niin kuin Virossa
Ja jos hallinto olisi yhdistetty esim sadan kunnana kanssa niin hallinnon osuus olisi vieläkin pienempi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa mukavampi käydä koulua talvella kun on seinät. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Keskittämällä seinän hinta per pää alenee ja rahat riittävät oleelliseen eli oppimiseen tai terveydenhoitoon
Ilmoita asiaton viesti
Jos väite terveydenhuollon kustannusten edullisuudesta keskittämisen ansiosta pitäisi paikkansa niin Helsingin sote-nettokustannusten pitäisi olla Suomen edullisimmat, mutta eivätpä ole.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään , koska kaikki erikoisosaaminen ja harvinaisten sairauksien hoito on keskitetty Helsinkiin
Ilmoita asiaton viesti
Totta, että jotkin hoidot on keskitetty HUS:iin, mutta täällä maakunnissa kyllä tiedetään, että HUS:n laskutus hoitaa asian varmasti niin, että ”saamme” oman osuutemme siitä maksaa. Tämä on jokaisessa sairaanhoitopiirissä tasan tarkkaan tiedossa ja koettu.
Laskutuksen ja väkilukujen suhteen perusteella on aika helppo päätellä, ettei suuri koko tuo mukanaan välttämättä tehokkuutta, mutta isomman byrokratian tietysti aina.
Ilmoita asiaton viesti
Jos HUS laskuttaisi koko valmiuden vaatmat kulut niin Savitaipaleen kunta tekisi konkurssin.Eivät pienet kunnat kykene koskaan kantaman harvinaisten sairauksien kuluja
Ilmoita asiaton viesti
Tähän ei kannattaisi edes vastata, mutta HUS osaa taatusti jyvittää ja vyöryttää kaikki mahdolliset kustannuksensa kaikkeen laskutukseensa.
Ilmoita asiaton viesti
Heh, HUS on kunnallinen laitos, eikä kuluja osata kohdistaa sen paremin kuin muissakaan kunnallissa laitoksissa.
Eikä uskalleta, todellisten kulujen laskuttaminen kun veisi pienen kunnan konkurssiin.
Ei firmoissakaan katetta pistetä todellisten kulujen mukaan vaan markkinatilanteen
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin tunnut tietävän ettei osata. Olen nyt kuitenkin nähnyt sekä kunnan että sairaanhoitopiirin sisäpuolelta asioita sen verran, että kyllä nuo kohdistukset alkaa onnistua. Mutta näistä alkaa olla aika turha Sinun kanssa vääntää kättä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Pekka, olen kyllä ollut oikeassa työelämässä. Myönnnän vajavaisuuteni siinä mielessä, että en ole päässyt nauttimaan siitä maailmasta, jossa niin minun kuin muidenkin palkka tulisi ”budjetista” ja sitten vain tehtäisiin töitä vaan valitettavasti niin joka markka kuin eurokin on pitänyt ensin saada asiakkaalta firman tilille asti.
Pekkaskäsite on epävirallinen. Sehän on sitten makuasia, että onko se ”virallinen” työaika 36,37 vai 40 tuntia, josta jotain lähdetään laskemaan. Viisipäiväisessä viikossa se usein on 40 tuntia.
Suomen ja suomalaisten kannalta oleellista on, että pärjäämmekö muille maille kilpailussa vai luovutammeko asemamme ja työpaikkamme muille sen takia, että olemme mieluummin lomalla kuin töissä. Ottajia maailmalla kyllä riittää. Yksi tärkeä tekijä on se, että kuinka paljon yritys maksaa työntekijällensä työstä ja kuinka paljon lomasta. Tätä suhdetta kannattaa vähän muuttaa, että niitä töitä riittäisi paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkitusti, työn osuus suomalaisen tuotteen kuluttajahinnasta on noin 15 %. Loppu on siis 85%. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työvoimakustannukset laskisivat 20 % tuotteen hintaa voisi laskea 3 %. Jos sen sijaan noita muita kustannuksia laskettaisiin samat 20 %, se vastaisi sitä, että tuotantotyö olisi ilmaista.
Suomi on nyt globaalissa kilpailukykyvertailussa sijalla 4. Mikä olisi se sija, että se olisi mielestäsi riittävän hyvä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos pärjääminen on tärkeintä niin olet pekkasissa/40-tunnin työviikoissa eksynyt silloin sivuraiteelle ja sotkeentunut lillukanvarsiin. Ei istumalla muutam tunti lisää työmaalla kilpailukykyä saavuteta
Mutta kun Suomessa on kyvyttömiä johtajia niin onhan se mukava syytellä duunaria kaikista ongelmista.Sitä kutsutaan vastuun pakoiluksi
Ilmoita asiaton viesti
Haluaisin tiedustella, logiikkasi perusteella, että kun muutamalla tunnilla ”työmaalla istuskelua” ei kilpailukykyä saavuteta, niin onko sitten niin, että kilpailukyky ei huonone yhtään, vaikka siellä istuttaisiin sitten tuplamäärä ?
Teollisuudessa pekkaspäivät yleensä vietetään kokonaisina päivinä ja onhan se nyt päivän selvää, ettei kotona tai lomalla ollessa kenenkään työt työmaalla edisty, vai oletko tästä eri mieltä ?
Ilmoita asiaton viesti
Ja olen ollut 20 vuotta valtiolla ja 20 vuotta yksityisellä ja vieläpä monessa maassa niin on näkemystä työelämästä muuallakin kuin oman navan ympärillä
Ilmoita asiaton viesti
Vuorinen osuu asian ytimeen: ”Suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyky ei enää riitä kilpailemaan muun Euroopan kanssa. ”
Suomi takana on globaalissa ”kilpailukykykilpailussa” vain noin 150 maata. Olemme todella kusessa. Ei enää mitään mahdollisuuksia pärjätä!
Millä aloilla tarkkaan ottaen kilpailukykymme on olematon? Sen sanominen julkisesti antaisi mahdollisuuksia reaaliseen muutokseen. Olno se hissiala? Palkat alas Koneella! Vai onko se laivanrakennusala? Palkat alas telakoilla! Vai onko se ehkä metsäteollisuus? Palkat alas metsäsektorilla!
Palkanalennukset voi aloittaa leikkaamalla yli 100 000 euron vuosituloista 50 %. Jos se ei muuten onnistu, se voi helposti hoitaa verotuksella.
Näin pääsisimme kilpailukyvyssä taas – niin, mille sijalle?
Ilmoita asiaton viesti
Jukka Vuorinen osuu taas korpifilosofiallaan asian ytimeen: ”Tuottoa syntyy vain työtä tekemällä, ei lomailemalla.”
Tämä pitää sitten vielä selittää suomalaisille loma-alan yrittäjille.
Ilmoita asiaton viesti
Pekkaspäiviä vietetään yleensä kotona yksi kerrallaan, joskus krapulassa maaten ja joskus rästiasioita toimittaen.
Ilmoita asiaton viesti
Sou? On tullut työllistettyä kapakka, tai ainakin Alko. Elle sitten julmasti ja koko kansaa loukkaavalla tavalla ole nautittu kiljua.
Useissa työpaikoissa nk. pekkaspäivät liitetään suoraan loman jatkeeksi tai kootaan ”kimpuiksi”, joska silloin tuuraaja on helpompi järjestää. Mutta se on tietysti työnantajakohtaista.
Ilmoita asiaton viesti
Kustannus se kuitenkin on työnantajalle eikä hän sen kustannuksen maksamisen yhteydessä ole kovinkaan tyytyväinen siitä, että hän sillä tavoin pääsee tukemaan loma- tai kapakkayrittäjää.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki työvoimakulut ovat kustannus työnantajalle. Hän olisi taatusti tyytyväisempi, jos palkkaa ei tarvitsisi maksaa, tai ne maksaisi joku toinen. Ymmärrettävästi tyytyväisyys on yhtä vähäistä, ”tuki” hän lomayrittäjää, kapakkayrittäjää tai lähikauppiasta – paitsi, jossa sattuu olemaan ao. alan yrittäjä.
Minäkin olisin tyytyväinen, jos kaikki kuluni maksaisi joku toinen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskinpa se työnantajaa kiinnostaa, missä muodossa palkka maksetaan, kokonaiskulu ratkaisee
Ilmoita asiaton viesti
”Liian moni suomalainen elää jo siinä todellisuudessa, jossa tulevaisuudessa on vain työttömyys, koska yrityksillä ei kerta kaikkiaan ole varaa pitää ihmisiä töissä nykyisillä työehdoilla.”
???
Ihmisiä ei voi työllistää, jos työn tulos ei mene kaupaksi, oli työn hinta mikä tahansa. Tutkitusti suomalaisen vientiteollisuuden ongelma ei ole tuotteen hinta, vaan vanhentunut tuotevalikoima. Ja sama linja jatkuu: Suomessa ollaan ilmoisia uudesta sellutehtaasta, jonka tuotanto viedään muualle jalostettavaksi. Pelkissä logistiikkakustannuksissa säästettäisiin merkittävästi, jos jalostus tapahtuisi Suomessa. Toisin sanoen suomalaisen lopputuotteen hinta halpenisi. Tuotannon siirtämiselle on aivan muut syyt kuin työvoiman hinta.
Jälleen, tutkitusti, työn osuus suomalaisen tuotteen kuluttajahinnasta on noin 15 %. Loppu on siis 85%. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työvoimakustannukset laskisivat 20 % tuotteen hintaa voisi laskea 3 %. Jos sen sijaan noita muita kustannuksia laskettaisiin samat 20 %, se vastaisi sitä, että tuotantotyö olisi ilmaista.
Ilmoita asiaton viesti
Suorat työkustannukset ovat keskimäärin 15%, mutta laskettaessa kaikki alihankintana ostetut osat, komponentit ja palvelut, joissa myös on työkustannuksia, on lopputulema toisenlainen.
Onko tuote järkevä jalostaa valmiiksi Suomessa ja sen jälkeen viedä kohdemaahan vai onko se järkevämpää jatkojalostaa vasta kohdemaasa ei ole polittiinen kysymys vaan kannattavuuskysymys.
Suurempi ongelma, kuin vanhentuneet tuotteet, on kotimaisten PK-yritysten vähäinen osuus kokonaisviennistä. Muissa pohjoismaissa se on lähes puolet suurempi. Tämä tekee viennistä vähemmän haavoittuvaisen ja monipuolisemman.
Olen aina ihaillut ruotsalaisten kykyä markkinoida tuotteitaan tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Hyvä tekninen osaaminen, joka on meidän vahvuutemme ei valitettavasti jatku hyvänä markkinointiosaamisena. Liian usein uskomme, että tuote myy itse itsensä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se mihinkään siitä muutu, että on alihankintaa. Noissa alihankinnoissa suhde on sama, ja prosenttilaskun periaatteet kannattaa aina kerrata.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos ystävällisestä neuvosta. Todellisen työkustannuksen laskeminen ei kuitenkaan ole noin yksioikoista. Työn osuus häviää alihankintaketjussa helposti ja vaihtelut voivat olla todella mittavia. Esim. palvelujen tuotannossa palkkakustannusten osuus on jopa 70 % mutta tästä lienee turha kiistellä.
Ilmoita asiaton viesti
” työn osuus suomalaisen tuotteen kuluttajahinnasta on noin 15 %.”
Tällaisetluvut, kuten oma 70 %:si palveluissa, ovat tietysti aina keskiarvoja. Joissain palveluissa se on vielä suurempi, joissain tuotteissa taas pienempi.Mutta se ei vaikuta itse asiaan, Suomen kilpailukykyyn ja palkkojen merkitykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Sen on kyllä totta ja itsesään sivupolku. Jäin vain pohtimaan tuota 15%:n osuutta.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko tuote järkevä jalostaa valmiiksi Suomessa ja sen jälkeen viedä kohdemaahan vai onko se järkevämpää jatkojalostaa vasta kohdemaasa ei ole polittiinen kysymys vaan kannattavuuskysymys. ”
Asia ei ole näin yksinkertainen, niin kuin varmasti ymmärrät. Jos se olisi puhtaasti talouskysymys, valmistus kannattaisi tehdä keskitysti raaka-ainelähteen lähellä, sillä näin hävikin kuljettaminen vähenisi. Mutta politiikkaa ei voi erottaa taloudesta, vaikka ne ovatkin eri asia: politiikka luo talouden reunaehdot, ei mikään objektiivinen ”talouden realiteetti”.
Ilmoita asiaton viesti
Kauppapoliittiset reunaehdot kuten tullit, lisenssit yms. ovat osa pakettia ja otettava huomioon kannattavuuslaskelmassa. Esim. Venäjän viennissä jo tullikohtelu on riippuvainen siitä, miten pitkälle tuote on jalostettu ja onko sille olemassa kilpailevaa, paikallisa tuotantoa. Vientiä harjoittavan yrityksen näkökulmasta se on kuitenkin puhtaasti kaupallinen päätös.
On myös vahva näkemys on se, että valmistus on vietävä sinne, missä tuotteen markkinat ovat. Näin lopputuotteen jakelutie tulee lyhemmäksi. Tämä pätee etenkin jatkojalostettaviin tuotteisiin. Esim. muovigranulaattia on järkevämpi kuljettaa tänne vaikka Kiinasta ja tehdä kanisterit täällä, kuin ostaa Kiinasta valmiita kanistereita ja hukata rahat ilman kuljettamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten totesin, politiikkaa ei voi erottaa liiketoiminnasta. On nimittäin myös niin, että nuo, vaikkapa nyt Venäjän, rajamääräykset ovat nimenomaan kaupallisia, maan omien kaupallisten intressien mukaisia. Kansantalous kun on eri asia kuin yritystalous.
Mitä tulee noihin Kiinan granulaatteihin, on selvää ja ilmeistä, että ostajan ja myyjän edut ovat aina erilaiset. Kiinalaisten kannalta olisi edullisempaa ”kuljettaa ilmaa” kuin raaka-aineita.
Ilmoita asiaton viesti
Tulleilla ja rajamääräyksillä voi olla myös poliittisia perusteita. Loppupeleissä rajat ovat aika hämäriä.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi ja muut Pohjoismaat harjoittvat vientiä toisin kuin Suomi.
Suomalaiset yhtiöt laajenevat ulkomailla, mutta eivät vedä mukanaan PK-yrityksiä.
Muissa Pohjoimaissa PK-sektori pääsee suurten yritysten siivellä maailmanmarkkinoilla.
Hyvä esimerkki on Nokia, se laajeni kyllä ulkomaille, mutta se ei juuri heijastunut Suomeen.
Kone on erilainen ja sen siivellä kohtuullinen määrä alihankkijoita on päässyt maailmalle
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmana onkin, että kun veronleikkauksin ja tulonsiirtoleikkauksin ja niiden surauksena tehdyin irtisanomisin kotimaan kysyntä on tapettu, kotimaanmarkkinat ovat jämähtäneet reaalivolyymiltaan 30 vuoden takaiselle tasolle. Kotimaanmarkkinat ovat kuitenkin se, minkä varassa Suomi seisoo tai kaatuu.
Ilmoita asiaton viesti
Julkinen sektori on Suomessa koko EU;n korkein noin 60 % , kannattaisi alkaa purkaa ruuhkaa sieltä päästä .
Sieltä turhanpäiväisiä byrokraatteja oikeisiin töihin, niin ei tarvi aina oikeita töitä tekevien selkänahasta kaikkia repiä,
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin prosenttiosuudella ei ole merkitystä.
Voisitko laittaa tänne listan ”byrokraateista”, jotka ovat turhanpäiväisiä?
Opettajat?
Poliisit?
Sairaanhoitajat?
Ketkä, ihan tarkkaan ottaen?
Ilmoita asiaton viesti
Aivan yhtä hyvin voidaan sanoa, että yksityinen sektori on 100 % bkt, sillä vervarat päätyvät 100:sti yksityiselle sektorille
Kysessä on pelkkä propagandaluku, jolla ei ole kansantaloudellista merkitystä
Ja 60% saadaan laskemalla mukaan paljon funktioita, jotka muualla lasketaan yksityiseksi menoksi. Pakollinen vakuutus on yhtä lailla vero ja osa julkista taloutta kuin verovaroilla kerätyt rahatkin
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko selventää lausettasi ”verovarat päätyvät 100%:sti yksityiselle sektorille”. En ole moista siirtymää havainnut, kai Sinulla tässä joku ajatus oli (?)
Se on totta, että mikä meno on julkista ja yksityistä, on järjestelmästä riippuvainen asia. USA:laiset maksavat itse sairasvakuutusmaksunsa omalta tililtään jolloin se käsitetään yksityiseksi, suomalaiset maksavat sen (tai työnantaja maksaa) sen osana palkasta. Eläkemaksuissa on sama juttu. Oleellista kai olisi, että reitistä riippumatta rahat käytettäisiin tehokkaasti niiden maksajien hyväksi eikä itse järjestelmän sisäisiin kitkoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö, eivät edes usalsiet maksa vakuutustaan itse.Yritykset maksvat puolet USA:n terveydenhoidosta ja valtio n 30 % , kotitaloudet loput eli vähemmän kuin Suomen kotitaloudet.
Suomen sv-vakuutuksella peitetään lähinnä sairasajan palkkoja
Eikä USA:kaan eläkkeitä itse makseta ,ainakaan suoraan.Valtio maksaa suurimman osan eläkkeitä, kansaneläke on aika korkea ja työnantaja ja työntekijä maksavat kumpikin 6,25 % palkasta eläkemaksua.
Työnantajat maksavat TEL-eläkkeen ja pieni osa tulee vapaaehtoisista henkilökohtaisista vakuutuksista.
N puolella on tällainen lisäeläke, mutta sekin on usein työnantajan valitsema
USA:ssa työnantajalla ja valtiolla on laaja velvote hoitaa sote-asioita.Velvoite ei tule suoraan laeista, sillä anglosaksisessa oikeuskäytännössä lakeja säädetään vähän ja velvoitteet perustuvat sopimuskäytäntöön esim yrityskohatinen eläkesääntö on hyvin vaikea purkaa, koska se on vakiintunut käytäntö ja niinpä jos eläkejärjestelmä on uhattuna valtio ottaa hoitaakseen eläkkeet.Tätä varten on perustettu oma valtion hallinnoima rahasto
Päälle tulee 1 % verran työttömyysvakuutusmaksua ja 2-3 % muita sote -maksuja.En muista kaikkia ulkoa
Ja kun USA ilmoittaa veroasteeksi 27.5 % niin valtion, osavaltioiden ja kuntien menot ovat n 40 % bkt ???
USA on persujen unelmamaa, siellä rahan tekee Sampo eikä tarvitse verottaa eikä velvoittaa ketään
Ilmoita asiaton viesti
Mihin virkamiehen palkka kuluu ? Virkamies ostaa tuotteita yksityisestä kaupasta aivan kuten muutkin.
Tai mihin tulonsiirrot pätyvät ? Kotitalouksille ja mihin kottaloudet kuluttavat rahansa ? Yksityisen sektorin tuottamiin palveluihin ja tavaroihin ?
Ja mihin julkinen sektori käyttää rahaa ? Ostaakseen yksityiseltä sektorilta tavaroita tai palveluita.
Olet itse kunnan johdossa, etkä tiedä mihin rahat virtaavat ??
Ilmoita asiaton viesti
Puhut nyt siitä, mihin virkamies oman palkkansa käyttää etkä siitä, mihin hänen työpanoksensa kuluu.
Julkisen sektorin puolella rahaa kuluu paljon, siihen, että esim kunta ostaa sairaalalta hoitopäiviä. Osa siitä menee lopulta yksityiseen kulutukseen, mutta sama raha kiertelee aika kauan ennen kuin päätyy kulutuspuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka kaunan raha seisoo Savitaipaleen kunnan kasassa, käytkö säännölliseti uimassa Savitaipaleen rahasäiliössä ?
Ja virkamiesten palkat ovat vain 18 % bkt:sta, mistä se loppu 42 % tulee ?
Ilmoita asiaton viesti
LOL
Ilmoita asiaton viesti
Naurat omalle tyhmyydelle
Tuosta linkistä voit laskea julkisen sektorin palkkojen osuuden bkt eli 2012 osuus oli 14,5 % vkt , yhteensä n 28 miljardia.Mukana ovat eläkeyhiöt ja valtiokirkot ja vastaavat julkisoikeudelliset yhteisöt
Siis missä luuraa loppu 45 %, etpä näköjään osaa selittää ?
http://193.166.171.75/Dialog/Saveshow.asp
Ilmoita asiaton viesti
Itseasiassa,jos tarkkoja ollaan niin verovarat päätyvät yli 100% yksityiselle,koska kaikki raha yhteiskunnassa on peräisin yksityiseltä eli pankeista. Viimeistään sinne ne päätyy.
Ilmoita asiaton viesti
Tuplan pukkasi
Ilmoita asiaton viesti
Olen jossakin määrin samaa mieltä Arto Granlundin kanssa. Meiltä suomalaisilta puuttuvat valitettavasti ruotsalaisten hyvät brändit. Tosin ne puuttuvat muualtakin kuin muodin maailmasta.Tähän ”hätään” ei Suomeen kuitenkaan uusia brändejä ehditä hankkimaan. Ja siksi myös pekkaset on otettava näihin taloustalkoisiin pakostakin mukaan. Mutta niitten brändien eteen kannattaa ehdottomasti tehdä koko ajan lisää töitä. Tulevaisuudessa niitä hyviä brändejä tarvitaan joka tapauksessa entistä enemmän.
Suomessa on muutenkin jalostusaste mm. puuraaka-ainetta käyttävillä yrityksillä suhteellisen alhainen. Ihan ilman brändiajatteluakin.
Maaseudulla on helposti satavilla esim. raaka-aineita puun jalostamiseen, mutta tuotteistus tökkii aivan koko Suomessa pahemman kerran… Meidän insinööritaso on toki Suomessa ok. Suomeen tarvitaankin ennen kaikkea tuotteistajia sekä markkinointiin aivan uutta ajattelua. ”Lindforsseja” siis pitää olla ja paljon, jos aiotaan erottua kansainväisessä kilpailussa jne…
Valitettavan olemattoman joukon turvin Suomesta silti tuotteita ja tavaraa ylipäätään viedään ulkomaille ja alihankinnan parissa työskenteleekin nykyisellään aivan liikaa suomalaisia.
Tähän ”joustoihmisten” joukkoon muuten lukeudun firmani kanssa itsekin.
Mutta…
Maaseudun luontoarvojen ”brändääminen” sellaisenaan osaksi suomalaisia tuotteita ei liene ns. vihertävän kuluttajan kannalta suinkaan huono asia. Näitä ”vihreitä” ja yksilöllisiä tuotteita voisivat valmistaa myös pienet yritykset.
Ei vain metsäjätit ja muut kasvottomat pörssiyhtiöt.
Luontoarvot ja yksilöllisyys lienevät tulevaisuudessa niitä merkittäviä asioita myös kuluttajan tuotevalintoja ajatellen. Esimerkiksi meidän tärkeimmällä vientimaalla Saksalla on erittäin valveutuneet kuluttajat mm. luontoasioita koskien. Tähän haasteeseen pienet maaseutuyritykset pystyisivät ehkä vastaamaan isoja huomattavasti helpommin ja myös nopeammin.
Puusta on mahdollista tehdä edelleen todella paljon tuotteita.
Vaikka metallin parissa pääasiassa tyskentelenkin niin tässä puun jalostusarvon nostamisessa saattaisi siis olla yksi mahdollisuus järkevään maaseudun elävänä säilyttämiseen. Vaikea tänne maaseudulle on yrityksiä raaka-aineen läheisyydestä riippumatta silti ”vuoristenkaan” hankkia. Pelkällä kuntapalvelujen tuotannollakaan ei voida missään kunnassa pitemmän päälle pitää asumista ns. omilla rahoilla yllä. Joku sen lystin aina joutuu maksamaan.
Kannattaisiko kasvukeskuksien suuntaan tapahtuvaa keskittymistä siis hieman hillitä ja panostaa asioihin sillä tavoin että maaseutukin taas vetäisi yrityksiä ja yrittäjiä puoleensa?! Tähän on yhteiskunnalla olemassa monia konsteja jos niitä halutaan vain ottaa valtiovallan toimesta käyttöön. On varmaan koko suomalaisen kapitaalin kannalta järkevää sijoittaa tuottavaan kohteeseen kuin pelkästään tulonsiirtojen avulla pitää tulevaisuudessa pakollisia asioita vuodesta toiseen yllä. Valtion rahat ovat kaikesta huolimatta ainakin periaatteessa meille kaikille suomalaisille yhteisiä. Joku taho mm. sairaat ja vanhukset jollakin tavalla hoitaa myös tulevaisuudessa. Myös ne maaseudulla asuvat. Minä olen niitä kansalaisia, jotka eivät tässä kohdin tykkää käsityksestä ”jollakin tavalla”. Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin rakentamiseen on nimittäin moni maaseudun asukki osallistunut vähintäänkin samalla aktiviteetillä kuin nykyiset kaupunkilaiset. Tämä on syytä jokaisen suomalaisen edelleen pitää mielessä. Siksi kansanedustajan arvomaailmalla on etenkin meille maalla asuville todella paljon merkitystä. Puoluekannasta riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Metsässä ja puussa on Suomella sellainen voimavara, joka ehkä jää meiltä suomalaisilta itseltämme näkemättä. Asia tulee aina mieleen kun harvakseltaan lentokoneella siirtyy Suomesta Eurooppaan tai takaisin. Metsäpinta-alan ja peltopinta-alan suhde on ylösalaisin Suomen ja muun Euroopan välillä.
Toinen juttu onkin miten se sitten hyödynnetään. Risuista-bensaa-periaate odottaa vielä vähän toteuttajaansa, vaikka sen tien alkumetreillä jo ollaankin.
Ilmoita asiaton viesti
Tanskassa ei ole metsiä ja kuitenkin puunjalostus työllistäää siellä enemmän ihmisiä kuin Suomessa.
Suomessa metsät tuhlataan jalostusarvolta vähäisiin tuotteisiin, raaka.aineen tuotanto on matalan tuottavuuden tuotantoa ja sen liääminen merkitsee, että köyhdymme
Risusta bensaa kuuluu tähän sarjaan
Ilmoita asiaton viesti
Ehdokas Jukka Vuorisen sivuille on siunaantunut paljon mielenkiintoisia kommentteja.
Poliittinen ja amatillinen tausta on silti jossakin määrin havaittavissa.
Jouko Heyno on kommentoijista selkeästi numeropuolen ammattimies ja en käy väittelemään hänen kanssaan esitetyn numerotiedon oikeellisuudesta. Tilastot on hänellä ilmeisen hyvin hanskassa.
On silti oleellista muistaa kuinka pienistä yksiköistä keskimäärin suomalaiset yksityisen sektorin työntekijät palkkansa ansaitsevat. Myös Jouko Heynon on tämä syytä muistaa. Tällä yksitysiskohdalla on nimittäin aika suuri merkitys kun puhutaan Suomen kokonaistyöllisyydestä ja ko. pk-yritysten työntekijöiden palkkauksen tasosta ja lomien pituudesta. Kun tarkastelee työn kannattavuutta pk-suunnasta voi olla jo montaa mieltä mm. tuotekehityksestä ja brändäyksestä…Tietyt asiat ja painotukset vaan muuttuvat kun yrityskoko vaihtuu pienestä suureen jne…
Tarpeita pienissä firmoissa on aivan varmasti monelle hyvälle ja tärkeälle asialle…Ei välttämättä kuitenkaan rahaa toteutukseen.
Mielelläni näkisinkin suomalaisia vaikuttajia tutustumassa mm. oman yritykseni tapaisiin työpaikkoihin. Useammin kuin ainostaan ”valviroita” suorittamassa. Ja muuloinkin kuin vaalien alla.
Asiat tulisivat yhteistyöllä tutuksi muutenkin kuin ainoastaan ”jälkijunassa” saatuina tilastoina.
Kansanedustajien ja lakeja valmistelevien virkamiesten ainakin olisi syytä käydä riittävän usein ns. kentällä kokemuksen keruussa eikä perustaa mielipidettä monesti jo ”vanhentuneeseen” tilastotietoon.
Mutta toki valvontabyrokraattien eliittikin saattaisi muuttaa toimintatapojaan jos näkisi missä ahdingossa työllistämisvastuuta pk-yrityksissä nykyään joudutaan hoitamaan.
Pelkät numerot eivät kuitenkaan maailmaa tee yhtään paremmaksi.
Kaikkien numeroitten taakse kätkeytyy aina myös aivan tavallista ihmisten elämää ongelmineen.
100% :n varmuudella.
Ilmoita asiaton viesti
Lomaltapaluuraha on ensimmäinen turhake mistä pitää luopua. Miettikää mitä kustannuksia se kuntasektorille aiheuttaa. Juuri verovaroin toimivan julkisen sektorin kustannuksia pyritään tällä hetkellä vähentämällä henkilöstöä ja samalla lisätään heidän työtaakkaansa.
Lomaltapaluurahat ovat ehkä pääosin lisänneet Finnairin tulosta (ainoa kotimainen) ja Thaimaan matkakohteitten menestystä. Kotimaahan niistä on jäänyt vain osa kulutukseen.
Työssä ollessanikaan en hyväksynyt lomaltapaluurahoja. Opettajien palkassa on huomioitu kesäloman pituudella jo se ylimääräinen työ, joka aiheutuu tuntien valmistelusta, yhteistyöstä vanhempien kanssa ym. ylimääräisestä työstä. Lakisääteisenä lomaltapaluuraha on maksettava, joten säästöt on saatava vaikka opetuksesta karsimalla. Järki sanoo kumpi on opetuksen kannalta tärkeämpi kohde säästää oppilaan opetuksessa vai lomaltapaluurahan poistossa.
Lisäksi tiedän mahdollisuuden, jossa työpaikkaa vaihtava on juuri sen aikaa vanhassa työpaikassa, että hän saa lomaltapaluurahan ja heti sen jälkeen voi vaihtaa työpaikkaa.
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa jokainen jolla työpaikka on varmasti siihen palaa ilman lomaltapaluurahaakin!!!
Ilmoita asiaton viesti
Eihän sillä ole merkitystä, missä muodossa palkka maksetaan. Lomaraha on vain osa palkkaa ja se voidaan myös sulauttaa nostamalla peruspalkkaa niin, että palkkausumma ei kasva.
Lomaltapaluurahaa ei ole ollut pitkään aikaan ja se tunnetaan nykyään lomarahana
Se vastaa Euroopassa yleistä 13 kuukauden palkkaa
Ilmoita asiaton viesti
Onko Euroopassa asiat niin hyvin, ettei mistään voida säästää. Ensinnäkin vuodessa on tähän asti 12 kuukautta. Miksi maksaa 13:sta? Sama tilanne oli viime laman aikana, jolloin omalta osaltani tein palkallista työtä (FK-välinehuoltotehtäviä) palkatta. Se oli parempi vaihtoehto kuin säästää oppilaitten opetustunneista! Julkinen sektori säästi ja paperimiehet nostivat samaan aikaan palkkojaan. Miten paperisektorin kävi?
Julkinen puoli toimii verovaroin, joten siellä säästöt pitää tehdä mahdollisimman kivuttomasti. Onko siis järkevää käyttää kepulikonsteja, joissa palvelut heikkenevät ja työntekijöiden hyvinvointi kärsii? Kyllä säästöt pitää tehdä sieltä missä ne vähiten vaikuttavat työllisyyteen ja palveluihin!! Olen tehnyt samaa työtä ennen lomaltapaluurahoja ja se palkka on kyllä ollut riittävä. Suomessahan juuri yli varojen eläminen on johtanut omaan lamaamme. Kaikkea hyvää pitää saada vaikka velalla!
Ilmoita asiaton viesti
Paperin kulutus on romahtanut, Ahon hallitus oli näköalaton ja pystytti joka niemeen ja notkoon paperitehtaan, vaikka paperin kulutuksen tiedettiin laskevan
Amerikkaiset olivat viisaita ja myivät suomalaisille ”superjohtajille ” romun arvoiset paperitehtaansa huippuhinnalla.Tappiot olivat kymmeniä miljardeja
Sen sijaan kartonki ja sellu vetää , hinta on hyvä ja uusia koneita pystytetään
Ja niitäkin pyörittävät samat ”kalliit” paperimiehet.
On moraalitonta syyttää duunaria johdon virheistä
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se menee. Kaikki lisäeduthan kelpaavat meille kaikille, sehän on luonnollista ihmisen käyttäytymistä. Kukapa haluaisi kieltäytyä 13:nnen kuukauden palkasta, se hivelisi itsetuntoa ja sillekin palkalle meistä jokaikinen löytäisi varmasti käyttöä.
Ongelma on siinä, että kuitenkin kaiken tuonkin rahan pitää tulla jostain.
Yksityisellä puolella yritykseltä loppuu raha kesken, jos tuotteita ei saada myytyä sillä hinnalla, jolla nuo palkat ja muut kustannukset saataisiin maksettua.
Julkisella puolella rahaa voitaisiin lisätä ”budjettiin”, mutta loppupelissä se raha tulee sitten lainattua ulkomailta eikä sekään kovin kestävä ratkaisu ole.
Ymmärrän, että hyvinä aikoina palkkaa ja etuja voidaan nostaa kun on varaa maksaa. Mutta sitä en ymmärrä, että näitä palkkoja ja etuja ei voisi yhtään laskea tai vähentää kun on huonot ajat. Teollisuustuotanto on monilla teollisuuden aloilla jossain vuosien 2006-2008 tienoilla, kustannustaso ei todellakaan.
Tulokset näkyvät YT-neuvotteluina ja irtisanomisina kun yrityksillä ei ole käytännössä muita joustokohtia jäljellä.
Ammattiliittojen sinänsä hyväksyttävissä oleva edunvalvonta on ajanut itsensä umpikujaan ja irtisanotut tietävät, mitä sen umpikujan takaa löytyy, työttömyys.
Ilmoita asiaton viesti
Huonolla yrityksellä menee aina huonosti, joen palkkoja pitää alentaa jatkuvasti
Palkanalennus pitää yllä elinkelvottomia firmoja.
Juatavt palkat suosivat kelvottomia yrittäjiä
Ilmoita asiaton viesti
Tuo oli aika erikoinen komentti Pekka Heliste.
Koko ikäni yrittämisistä kokeneena pidän tuota sinun kommenttiasi yrittäjänä jopa loukkauksena.
Miksi suomalainen kuluttaja sitten ostaa ulkoa tuotuja tuotteita?!
Laatu? Hinta? Joku muu asia?
Mikä on se suurin vaikuttava tekijä hra Heliste?
En ole ainakaan omilta työntekijöiltäni ihan ensimmäiseksi palkkoja alentamassa. En myöskään palkkaamassa ulkomailta ihmisiä suomalaisten tilalle. Vaikka oleellisesti halvempia saattaisivat ollakin.
Pitää kuitenkin ihmetellä sitä, että suomalainen kuluttaja ostaa marginaalisen hintaeron takia itseltään pois arvokkaan työpaikan!?
Kymmenet tuhannet kotimaiset työpaikat häviävät pelkästään sen takia, että suomalainen kuluttaja valitsee hyllystä vain joitakin prosentteja halvemman ulkoa tuodun tuotteen, eikä kotimaista vaihtoehtoa.
Jos tavallisen ihmisen kulutuskäyttäytymisessä ei järki todistettavasti paljon säteile, niin on näköjään elinkelvottomuuden perusteet kaimallakin aika lailla hukassa.
Ilmoita asiaton viesti